EU-parlamentti on tehnyt lakiesityksen, jolla kiristetään rahoitusta EU:n arvopohjaa mitätöiviltä mailta.
Euroopan unionin parlamentti teki viime viikolla kauaskantoisen päätöksen puolustaa oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioittaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja.
Mikäli lakiesitys menee läpi ehdotetussa muodossaan, EU on saamassa käyttöönsä toivottavasti tehokkaaksi osoittautuvan välineen kitkeä muutamissa jäsenmaissa ilmenneitä yrityksiä romuttaa oikeusvaltion perustuksia ja polkea kansalaisvapauksia.
EU on aivan liian kauan joutunut seuraamaan voimattomana sivusta, kun yhteiskuntia on viety huolestuttavan epädemokraattiseen suuntaan esimerkiksi Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa.
EU voi piankin käyttää keppinä rahoitusporkkanan pois ottamista. Tämä koskisi niitä jäsenmaita, jotka eivät esimerkiksi sitoudu korruption kitkemiseen tai uhkaavat erilaisilla poliittisilla päätöksillä tuomioistuinlaitoksen itsenäisyyttä.
EU:n perusarvoja rikkovat maat ovat tähän asti pelastaneet toisiaan pinteestä veto-oikeudellaan. Viime syksynä Puola esti Unkariin kohdistuvat EU:n rankaisutoimet vastustamalla vetolla Euroopan parlamentin päätöstä. Sitä ennen Unkari oli tehnyt vastaavanlaisen palveluksen Puolalle.
Tietyllä tavalla EU:n päätösmalli on antanut näille maille mahdollisuuden pitää koko eurooppalaista järjestelmää pilkkanaan. Varsinkin Unkarin autoritaarinen johtaja Viktor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa on pyyhkinyt EU:lla pöytää.
Nyt tilanne on muuttumassa, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Parlamentin lakiesityksessä EU-tukijärjestelmä on kytketty yhteen oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kanssa. Veto-oikeutta ei voisi käyttää.
Ensi katsomalta kytkös saattaa näyttää byrokraattis-tekniseltä, mutta todellisuudessa se voi olla vaikuttava työkalu ohjata demokraattisista arvoista lipsuvaa jäsenvaltiota. Rahaa ei tule, ellei valtio täytä käytännössä oikeusvaltion tunnusmerkkejä ja sitoudu kehittämään niitä.
Vaikka lakiesitys ei määrittele, mistä rahoitusmuodosta EU-komissio tarpeen tullen leikkaa, todennäköisesti koheesio- eli aluekehitysvarat olisivat yksi tehokkaimmista instrumenteista. Puola, Unkari ja Romania ovat suurimpia EU:n aluekehitysrahojen saajia.
Puola nauttii vuonna 2014 alkaneella kuusivuotisella ohjelmakaudella lähes 64 miljardia euron EU-rahoituksesta. Romanian summa on 18 miljardia ja Unkarin 17 miljardia.
Parlamentin mukaan rahoitusta voidaan kiristää rikkomusten vakavuuden mukaan. Vähäisistä oikeusvaltion polkemisyrityksistä tulisi 10–20 prosentin määräaikainen leikkaus. Hankalimmissa tapauksissa koko rahoitus voitaisiin jäädyttää.
EU:n on seuraavaksi laadittava selkeä ohjeistus ja raportointimalli kuvaamaan ongelmamaiden tilannetta. Kun rahoitusruuvia kiristetään, perusteiden täytyy olla yksiselitteisiä ja leikkaamiseen johtaneiden syiden kaikkien ymmärrettävissä. Pahinta olisi politikointi näin vakavalla asialla.