Poliitikkojen ja tutkijoiden niskaansa saama vihaposti toimii ikävällä tavalla. Entistä useampi välttää ottamasta kantaa maahanmuuttokeskusteluun.
Politiikan keskustelukulttuurin muuttuminen entistä aggressiivisemmaksi on demokratian toimivuuden kannalta uhka. Tämän ovat saaneet kokea erityisesti monikulttuurisuutta puolustavat poliitikot ja tutkijat, jotka lähes poikkeuksetta saavat esiintymisistään aggressiivisen ja manipuloidun tuntuisen palauteryöpyn niskaansa.
Uhkailu ja aggressio johtavat tuoreen politiikan julkisuutta käsittelevän Media iholla -tutkimuksen mukaan jopa siihen, että ihmiset eivät enää uskalla tai halua esittää näkemyksiään julkisesti, koska seurauksena on vihapostia ja uhkailua.
Tässä suhteessa vihapuhe on toiminut. Mediatutkimuksen mukaan moni poliitikko ja tutkija on aggressiivisen palautteen takia vähentänyt osallistumistaan juuri maahanmuuttokeskusteluun. Myös kielikysymys ja seksuaalinen suuntautuminen ovat aiheita, joissa voimakas palaute uhkaa vaimentaa keskustelua.
Aggressiivisessa palautteessa on se huolestuttava piirre, että se vaikuttaa keskustelukulttuuriin. Moniäänisyys vaimenee ja äänitilan valtaa yksioikoinen ja kovaääninen joukko. Muutamassa vuodessa on tapahtunut selvä ja valitettava muutos. Aiemmin poliittista keskustelukulttuuria leimasi toisen mielipiteen kunnioittaminen ilman, että perässä seurasi ruokoton palauteryöppy sähköpostiin tai nettikeskusteluun.
Kukapa ala-arvoisen palautteen ja persoonaan menevän kommentoinnin jälkeen olisi erityisen halukas heittäytymään vapaaehtoisesti sylkykupiksi. Keskustelusta vetäytyvä reaktio on luonnollinen, mutta demokratian ja moniarvoisen yhteiskunnan kannalta valitettava ja väärä. Varsinkin kun puolustautuminen on vaikeaa ja aiheuttaa vain uuden ryöpytyksen.
Viime eduskuntavaalien aikaan moni ehdokas kertoi tilaisuuksiin tunkeutuvista aggressiivisista riidanhaastajista, joilla oli poikkeuksellisen kovasanaista palautetta. Rotuaarilla jouduttiin jopa käsikähmään, kun väkijoukosta käytiin ehdokkaiden kimppuun.
Poliitikot pystyvät yleensä ohittamaan asiattoman, solvaavan ja härskin palautteen jättämällä sen omaan arvoonsa. Vaikeinta tuntuu olevan palaute, joka osuu maaliin eli kertoo todellisista epäonnistumisista. On luonnollista, että myönteinen palaute kannustaa ja kielteinen latistaa.
Jotkut ovat palautteelle herkempiä kuin toiset. Mediatutkimuksen kommentaattoreina maanantaina esiintyneet keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja toimittaja Timo Haapala kertoivat perussuomalaisten alhaisesta palautteen sietokyvystä, vaikka perussuomalaiset itse katsovat oikeudekseen arvioida muita kovallakin äänellä.
Poikkipuolinen sana perussuomalaisista saa sähköpostin ja netin hehkumaan. Perussuomalaiset vaativat kerkeästi muita noudattamaan kansan tahtoa, ikään kuin viidenneksen äänisaalis oikeuttaisi puhumaan koko kansan nimissä.
Toivon mukaan penikkataudin oireet hioutuvat muutamassa vaalikaudessa ja päästään asialinjalle.