Kanadalainen, Oslon pörssissä noteerattu kaivosyhtiö Northland Resources Inc. ilmoitti maanantaina aikovansa kuljettaa Pajalan kaivoksista louhittavan rautamalmin maailmalle Pohjois-Norjassa sijaitsevan Narvikin sataman kautta.
Ilmoitus otettiin tyrmistyneesti vastaan Lapissa.
Yllättäväksi päätöksessä koetaan se, että kolmen vuoden ajan sekä Suomen että Ruotsin viranomaiset ovat hyvässä yhteishengessä kaivosyhtiön kanssa selvitelleet mahdollisuuksia kuljettaa malmi Kolarin kautta Kemin satamaan ja sieltä laivoilla maailmalle.
Kemissä oli valmistauduttu tähän tekemällä suuria suunnitelmia sataman kohentamiseksi.
Kaivosyhtiö valitsi kuitenkin Narvikin. Syyksi ilmoitettiin puhtaasti taloudelliset seikat. Mikäli yhtiön laskelmiin on uskominen, malmitonnin kuljetus Narvikin kautta maksaa viisi-seitsemän dollaria vähemmän kuin kuljetus Kemin kautta.
Vuositasolla tämä tekee 25-35 miljoonaa dollaria, noin 18-26 miljoonaa euroa.
Suomen Lapissa oli ehditty jo virittäytyä kaivoskuljetusten saamiseen.
Niiden arveltiin tuovan kymmeniä uusia työpaikkoja Kemin Ajoksen satamaan, ja välilliset vaikutukset laskettiin sadoiksi uusiksi työpaikoiksi.
Ajoksen sataman sekä Kemi-Kolarin-radan parantamiseksi on tehty suunnitelmia. Rataa on ehditty jo kohentaakin. Tässä suhteessa tehdyt investoinnit eivät mene hukkaan, sillä rataa oli joka tapauksessa pakko korjata.
Ainakin vielä elää usko siihen, että Kolarin Hannukaisen kaivoksen kuljetukset tulisivat kulkemaan Suomen puolta.
Pajalasta ei ole suoraa rataa Narvikiin. Malmi täytyy kuljettaa rekoilla ensin Ruotsin Kiirunaan ja lastata siellä Narvikiin vievään junaan. 18 500 asukkaan Narvik on vanhastaan tunnettu satamakaupunki, jolla oli merkittävä rooli Hitlerin Saksan toimissa Norjassa, Tanskassa ja Suomessa toisen maailmansodan aikana.
Narvikilla on kokemusta ruotsalaisen malmin kuljettamisessa, sillä Kiirunan kaivosten rautamalmi viedään junalla Narvikiin.
Malmin kuljetus Pajalasta Kiirunan Svappavaaraan ei ole aivan yksinkertainen asia, sillä tie Ruotsin puolella on heikohkossa kunnossa ja tuskin kestää näin raskasta kuljetusta.
Voi olla, että rekkakuljetuksista puhutaan myös siinä mielessä, mikä niiden vaikutus on ympäristöön ja Ruotsin pohjoisen osan saamelaisalueen poronhoitoon.
Kaivosyhtiön päätöstä ei pidetä vielä lopullisena, joskin todennäköisenä. Narvikia puoltaa kustannustekijöiden lisäksi se, että sitä kautta malmi saadaan ympäri vuoden auki olevaan satamaan ja isompiin aluksiin, joilla se voidaan kuljettaa suoraan Aasian markkinoille.
Usko siihen, että juna kääntyisi vielä Suomen eduksi, on olematon. Kemin satamainvestoinnit menevät nyt jäihin, ja ratatyöt jatkuvat normaalina peruskorjaustyönä.
Markkinataloudessa kaikki on mahdollista. Tämä vain vahvistaa sen tosiasian, että kilpailukyvyn on koko ajan oltava iskussa. Viime kädessä raha ratkaisee.