Kova kisa pie­nes­tä kakusta

Keilailu KalevaOulu Kaksi asiaa kirjoitetaan isolla kirjaimella Mika Koivunieme

Mika Koivuniemi on toteuttanut ison osan unelmistaan USA:n ammattilaissarjassa. Nälkää on vielä jäljellä, mutta aika uran jälkeen on mielessä.
Mika Koivuniemi on toteuttanut ison osan unelmistaan USA:n ammattilaissarjassa. Nälkää on vielä jäljellä, mutta aika uran jälkeen on mielessä.

Keilailu

Oulu Kaksi asiaa kirjoitetaan isolla kirjaimella Mika Koivuniemen elämässä: Perhe ja Pallo. Ne myös kirjoitetaan tässä järjestyksessä.

"Perhe on kaiken edellä, ilman ymmärtäväistä vaimoa ja lapsia tästä ei tulisi mitään. Pallo taas pitää perheen leivässä", tiivistää USA:ssa ammatikseen keilailukisoja kiertävä Koivuniemi.

Koivuniemen perhe muutti keilailun perässä Yhdysvaltoihin vuonna 1996. Kolmen vuoden ajan Mika Koivuniemi kiersi rahakisoja amatöörinä ja vuonna 1999 hänestä tuli täysammattilainen USA:n PBA-järjestössä.

Ainoana eurooppalaisena keilaajana sitten 1980-luvun Koivuniemi on onnistunut myös vakiinnuttamaan paikkansa PBA-ammattilaisten joukossa. Reviiritietoisten amerikkalaisten joukossa se ei ole aivan helppo homma.

"Tässä vaiheessa voi todeta, että jenkkeihin lähtö oli onnistunut ratkaisu. Sen verran järki on kuitenkin vuosien myötä kasvanut, että toista kertaa en sitä tekisi", Koivuniemi, 42, nauraa.

"Rohkea liikku se oli. Lähtiessämme meillä ei ollut muuta kuin kuusi kassia, pieni lapsi ja suuri haave."

Koivuniemi kuuluu niihin onnellisiin, jotka eivät kiikkustuolissa mieti tekemättä jääneitä. Eläkepäivät ovat toki vielä kaukana, mutta keilaaja myöntää, että yhä useammin on mielessä, mille mies isona alkaisi.

"Tämän homman alkaa tuntea kropassaan. Olen pitänyt fysiikastani hyvää huolta, mutta pientä kremppaa alkaa olla siellä täällä. Kisoissa niitä ei muista, mutta jälkeenpäin huomaa, ettei tässä enää ihan poikasia olla. Joka vuosi pitää tehdä enemmän töitä, että pysyy mukana", hän kertoo.



Raadollinen
maailma


Ammattilaiskeilaajien leipä on lujassa ja kapea moniin muihin palloiluammattilaisiin verrattuna. Ympäri USA:ta pelattavalla PBA-kiertueella 64 ammattilaista kilpailee vuosittain noin 2,5 miljoonaan taalan palkintorahoista.

"Pientä kakkua jaetaan pienen joukon kesken. Se on hyvin raadollinen maailma, missä todelliset ystävät ovat vähissä. Hyvän päivän tuttuja riittää, mutta emme me ole kavereita keskenämme", Koivuniemi kertoo.

Toistaiseksi parhaana kautenaan 2003-2004 Koivuniemi ansaitsi kisoista noin 240 000 dollarin palkintorahat. Kulunsa joutuu jokainen kilpailija maksamaan omasta lompsastaan ja ne ovat noin 1000-1500 dollaria viikossa. Viime kaudella Koivuniemen tienestit olivat noin 80 000 taalaa ja kulut 30 000.

Kevätkaudella, tammikuusta huhtikuuhun pelataan 12 kilpailua, ja syksyllä lokakuusta joulukuuhun kahdeksan turnausta. Kesällä Koivuniemi kiertää pienempiä alueellisia kisoja ja käy myös kilpailureissuilla Euroopassa. Poissaolot kotoa vaihtelevat alle viikosta muutamiin viikkoihin.

"Matkustaminen on ehdottomasti turhauttavin puoli työssäni. Jotkut ihastelevat sitä, että pääsen reissaamaan ympäri maailmaa, mutta siitä on kyllä hohto pois. Hotellit ja keilaradat ovat joka paikassa samanlaisia. Välillä kotoa lähteminen on raskasta lasten vuoksi. Nuorempi lapseni on 9-vuotias isän tyttö ja haluaisi, että vaihtaisin ammattia", kertoo Koivuniemi ammattilaisurheilijan arjesta.

"Urheilullisia tavoitteirta on kuitenkin edelleen, ja kun kisapallo on kädessä, sytyn aina. Uskon, että minulla on vielä mahdollisuus pärjätä PBA:ssa. Mutta jos saavutan tavoitteeni 1-2 vuodessa, on ehkä aika tehdä uusia suunnitelmia", Koivuniemi sanoo.

Tavoitteisiin hän laskee 10 turnausvoiton saavuttamisen ja pääsyn keilailun Hall of Fameen.



Ammattilaisilla
heikommat ajat


Tulevaisuuteen saattaa vaikuttaa ammattilaissarjan hieman heikentynyt tilanne. Taloudellinen taantuma on purrut PBA-kiertueen palkintotasoon, eikä kukaan tiedä, mille mallille sarja vielä päätyy. Michiganin osavaltiossa, Howellin kaupungissa Detroitin lähellä asuva Koivuniemi kertoo, että hänen kotimaisemissaan näkyy erityisesti autoteollisuuden kehno tilanne. Sponsoreita on tällä hetkellä vaikea saada.

"Jatkosuunnitelmia tehdään perheen ehdoilla. Tyttäreni ovat täysin amerikkalaistuneet, ja haluaisin antaa heille mahdollisuuden jäädä USA:han, jos he niin haluavat. Minun kotimaani on aina Suomi, eikä paluu ole pois laskuista."

Tulevaisuutensa Koivuniemi uskoo liittyvän tavalla tai toisella keilailuun. Mielenkiintoisia tarjouksia on myös tehty.

"USA:ssa on ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä jotakin kanssani tässä lajissa. Yksi mahdollisuus olisi keilahalliyrittäjyys, mutta muutakin on ehdotettu. Euroopasta on tullut eri maista tarjouksia esimerkiksi maajoukkuevalmentajan tehtävistä", Koivuniemi kertoo.

Ilmoita asiavirheestä