Viime gallupien näyttämä suunta oli oikea. Presidentinvaali ei ratkennut ensimmäisellä kierroksella. Tarja Halonen saa Sauli Niinistöstä nälkäisen haastajan toiselle kierrokselle.
Vaalien ensimmäinen kierros oli odotetusti SDP:n ja vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Tarja Halosen juhlaa. Hän oli sunnuntain vaalissa ylivoimainen, mutta ei pystynyt tekemään historiaa ja rikkomaan 50 prosentin maagista rajaa. Ei, vaikka hän otti sen vaalien loppusuoralla tavoitteekseen - sekä porkkanaksi ja kepiksi äänestäjilleen.
Halonen jäi lopulta kauas 50 prosentin rajasta. Hän sai 46,3 prosenttia äänistä ja lähes 1,4 miljoonaa ääntä. Halosen ääniosuus on pienempi kuin presidentti Mauno Koiviston tulos 1988. Koivisto sai toisissa vaaleissaan 47,9 prosenttia äänistä.
Tämä osoittaa, kuinka korkea 50 prosentin äänikynnys on Suomen oloissa. Uudelleenvalintaa tavoittelevan presidentin huippukorkeakaan suosio vaalien välillä ei takaa ehdotonta enemmistöä. Suoran kansanvaalin 18-vuotisessa historiassa ei ole vielä löydetty sellaista fakiiria, joka olisi pystynyt saalistamaan yli puolet äänistä.
Halosen suosio lähti laskuun vaalien loppuriuhtaisun aikana ja lasku jatkui sunnuntaina. Presidentti sai ennakkoääniä 5,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin ääniä vaalipäivänä. Siihen ovat ilmeisestikin vaikuttaneet tv-esiintymiset, jotka eivät menneet Haloselta nappiin, vaan horjuttivat luottamusta häneen. Halosen tulosta selittää myös 73,9:ään jäänyt osanotto.
Halonen sai seurakseen toiselle kierrokselle kokoomuksen Sauli Niinistön. Hän sai peräti 24,1 prosenttia äänistä ja löi komeasti keskustan Matti Vanhasen. Järjestys vastaa viime viikkojen mielipidemittausten tuloksia ja suuntaa.
Niinistön gallupeja parempi tulos on balsamia kokoomuslaisten haavoille, jotka ovat olleet vereslihalla koko suoran kansanvaalin ajan. Niinistö tuotti kuusi vuotta sitten valtavan pettymyksen, kun ei suostunut ehdokkaaksi puolueväen hartaista toiveista huolimatta. Vaalien kakkossija riittänee hyvitykseksi vanhoista "synneistä" ja innostaa kokoomuslaiset antamaan kaikkensa hänen puolestaan toisella kierroksella.
Vanhaselle tulos on paha tappio, sillä keskusta on suurempi puolue kuin kokoomus. Vanhasen kampanjalla ei ollut lopulta mitään vaikutusta epäröiviin keskustalaisiin. He hylkivät omaa ehdokastaan koko kampanjan ajan, vaikka hän on myös puolueen puheenjohtaja ja pääministeri. Vanhaselta jäi uupumaan lähes neljännes keskustalaisten tuesta.
Kunnallisvaalitkaan eivät menneet Vanhaselta hyvin, joten keskustassa voi alkaa pyykinpesu toisen kierroksen jälkeen. Puolueen lähtökohdat ensi vuoden eduskuntavaaleihin heikkenivät sunnuntaina olennaisesti.
Vaalien yllättäjä oli perussuomalaisten Timo Soini, joka otti 3,4 prosenttia äänistä ja nousi lähes tasoihin vihreiden Heidi Hautalan kanssa. Soinin äänimäärä on kolme kertaa suurempi kuin hänen puolueensa kannatus ja Hautalan vajaat kolmannes vihreiden gallup-suosiosta.
Halonen lähtee ennakkosuosikkina toiselle kierrokselle. Hän joutuu kuitenkin koville ensiksikin siksi, ettei Niinistö ujostele panna häntä koville, ja toiseksi siksi, että keskustalaisten pitäisi siirtyä Niinistön tueksi puoluejohtajien välipuheen mukaisesti. Vanhanen ja keskustan puoluesihteeri Eero Lankia ilmoittivat jo sunnuntai-iltana tukevansa Niinistöä.
Suomessa ei ole nähty suoran kansanvaalin aikana tällaista asetelmaa, jossa vasemmistolla on yhteinen ehdokas ja porvarien on määrä ryhmittyä yhteisen ehdokkaan taakse. Äänestäjät eivät kuitenkaan kulje puoluejohdon talutusnuorassa, ja presidentinvaali on henkilövaali.
Avainasemaan nousevat keskustan kannattajat ja naiset. Keskustalaisille on kova pala siirtyä Niinistön tueksi. Ainakin osa Vanhasen naisäänestäjistä ja lähes kaikki Hautalan kannattajat loikannevat Halosen tueksi. Jos niin käy, se voi riittää vaalien ratkaisuksi - ellei Niinistö pysty sitten horjuttamaan kampanjallaan uskoa Haloseen ja Halosen itseluottamusta.