Oulun valtuustoryhmät tekivät historiallisen sopimuksen kaupungin menojen hillitsemiseksi. Lautakuntien tehtäväksi jää muuttaa tahdonilmaus teoiksi.
Oulun valtuustoryhmät allekirjoittivat maanantaina historiallisen valtuustosopimuksen. Vastaavaa ei ole tehty koskaan aikaisemmin. Valtuustokauden – vuodet 2013–2016 – kattavassa sopimuksessa poliittiset ryhmät sitoutuvat panemaan kaupungin menot kuriin.
On jo saavutus sinänsä, että ryhmät tiedostavat kaupungin vaikeutuneen taloudellisen tilanteen ja sitoutuvat muuttamaan asioita yhteisin tavoittein. Usein tällaiset pyrkimykset kaatuvat pikkupolitikointiin ja viime hetken välistävetoihin. Eri asia on, toteutuvatko tavoitteet ja saavatko nekään riittävää muutosta aikaan.
Sopimuksen käytännön toteuttamiseen yhteisessä asiakirjassa on vähän eväitä. Toimenpiteet jäävät pitkälti lautakuntien vastuulle. Toivottavasti myös sillä tasolla ymmärretään muutoksen välttämättömyys.
Vuodenvaihteessa perustetun uuden Oulun talous on kääntynyt jyrkkään alamäkeen. Tilanne tuskin paranee lähivuosina, ellei uusia työpaikkoja saada pian ja paljon.
Työllisyysnäkymät ovat juuri nyt heikot sekä talouden taantuman että kaupungissa toimivien yritysten toimialojen rakennemuutoksen vuoksi.
Valtuustosopimuksessa pidetään päällimmäisenä tavoitteena työpaikkojen lisäämistä. Tämä onkin kaiken perusta. Työpaikkojen lisäämisestä on helppo puhua, mutta sen toteuttaminen on asia erikseen.
Kaupunki voi vaikuttaa yritysten toimintaedellytysten luomiseen. Työpaikkojen synty on kuitenkin pitkälti kiinni koko maan taloudesta. Tässä suhteessa voi vain uskoa ja toivoa, että talous lähtee kasvu-uralle.
Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa kaupungin rahankäyttöön ja palveluiden järjestämisen tapoihin. Kumpaankin tarvitaan iso muutos.
Valtuustosopimus antaa raamit rahankäytölle määrittelemällä investoinneille 486 miljoonan euron katon vuosille 2014–2016 sekä vuosikatetavoitteeksi 95 miljoonaa euroa vuonna 2016. Vuosikatteella tarkoitetaan summaa, joka jää toiminnallisten menojen jälkeen käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhentämiseen.
Sopimukseen on kirjattu myös kunnallisten verojen ja maksujen korotukset, omaisuuden myynti sekä tavoite vähentää hallintoa kehittämällä toimintatapoja ja järjestelemällä tehtäviä uudelleen.
Verojen ja maksujen korotusten tie on kaksiteräinen miekka. Se on helppo ratkaisu, mutta ei vähennä menojen jatkuvaan kasvuun liittyviä paineita. Sama liittyy omaisuuden myyntiin: sekin lämmittää yleensä vain hetken.
Valtuustosopimuksessa painotetaan oikein toimintatapojen kehittämistä vähentämällä hallintoon käytettävää aikaa. Kuntapäättäjien kyvykkyys punnitaan viime kädessä siinä, miten he onnistuvat järjestämään palvelut vanhasta poikkeavalla tavalla. Tässä riittää sarkaa.
Palvelut on joka tapauksessa rakennettava uudelleen kaupungin kasvettua nykyisiin mittoihinsa vuodenvaihteessa. Nyt on tämän rakennustyön aika.