Oulun kouluverkko on taas liipaisimella. Haluan esittää kulttuuri- ja sivistysjohtaja Mika Penttilälle muutaman kysymyksen.
1. Eikö kansan sivistys- ja koulutustaso sekä tuotteiden ja palveluiden jalostusarvo ole ainoa asia, mikä voi pitää Suomen jatkossa länsimaisena hyvinvointivaltiona? Ilman sitä kilpailemme kehitysmaiden kanssa työpaikoista, emmekä ikinä pärjää hintakilpailussa.
2. Jos vastaus kysymykseen 1. on ”kyllä”, mitä tolkkua on hankaloittaa peruskoululaisten ja lukiolaisten sekä heidän perheidensä elämää merkittävästi pidentyvillä koulumatkoilla? Koulupäivän rasittavuus voi kasvaa niin paljon, että lukiopaikka jää ottamatta, ja nuoremmilla oppiminen häiriintyä. Seurauksena saamme stressaantuneita perheitä, huonommin osaavaa kansaa ja syrjäytyneitä nuoria aikuisia.
3. Ymmärrän säästöt, kun ne ovat mittavia verrattuna tehtyihin uhrauksiin, ja selvästi perusteltavissa. Säästölaskelmia ei kuitenkaan ole toistuvista pyynnöistä huolimatta esitetty läpinäkyvästi, vaan ympäripyöreästi ja jopa harhaanjohtavasti. Jos laskelmia ei osata avata valtuutettujen ja kansalaisten nähtäville ja ymmärrettävään muotoon, ei niitä laskelmia osata oikein tehdäkään?
4. Esimerkiksi Oulunsalossa on hyvin toimiva ja pärjäävä lukio. Mistä sen lakkauttamisen kustannussäästöt tulevat, jos tilalle kaavaillaan ”kuntalaisten olohuonetta”? Jokseenkin samat ylläpitokustannukset ovat olohuoneellakin.
5. Kaukovainion tilojen sisäilman laatu on kyseenalaistettu julkisesti myös vastuuhenkilöiden toimesta. Miten taataan, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset lukiolaisille? Onko tulevia korjauskuluja huomioitu kokonaislaskelmissa? Mitä muutoksia joukkoliikenteeseen taataan koulunkäynnin mahdollistamiseksi?
6. Onko kaupunginosien ja kaupunkilaisten yhdenvertaista kohtelua, jos esimerkiksi Salonpää–Niemenranta–Pitkäkangas -akselilla koululaisten vyöryttämisestä lähikoulusta etäkouluun koko alueen lasten keskimääräinen koulumatkan pituus kasvaa selvästi yli muiden vertailukelpoisten alueiden? Näillä asunalueilla joukkoliikenteen taso on poskettoman huono, ja ainut vaihtoehto lapsille on tunnin kävely suuntaansa tai oma auto.
7. Onko oikein, että kaupunki kaavoittaa ja rakennuttaa uuden alueen, mutta jättää palvelut kuten joukkoliikenteen ja lasten urheilupaikat toteuttamatta? Eli käytännössä perheet huijataan asumaan keskeneräiseksi jätettävälle asuinalueelle.
Palveluiden tason pitäisi korreloida alueen nykyisen ja ennustetun asukkaiden lukumäärän ja jakauman kanssa. Oulunsalon ennusteissa on käytetty keskimääräistä 1,7:n lapsen perhelukua, vaikka toteutumat ja realistiset ennusteet kertovat selvästi suurempia lukemia. Millä perusteella esimerkiksi Hiukkavaaraan panostaminen on ihan eri tasolla kuin Oulunsaloon, joka on kuitenkin myös matkailijoille esiteltävä ensimmäinen käyntikortti Oulusta?
Kiitän jo etukäteen asiallisista ja tietopohjaisista vastauksista.
Mikko Holappa
Niemenranta-isä
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.