Peruskouluikäisten määrän väheneminen muovaa kouluverkkoa eri puolilla maata. Viiden viime vuoden aikana Suomesta on vähentynyt runsaat 300 koulua.
Tilastokeskuksen mukaan peruskouluja on lakkautettu noin 40--60:n vuosivauhtia, joskin samaan aikaan on perustettu jonkin verran uusia kouluja. Viime vuonna ovensa sulki 88 koulua ja perustettiin kahdeksan koulua. Kun aiemmin puhuttiin lähinnä kyläkoulujen lakkautuksista, on kehitys hiipinyt myös kaupunkeihin. Tiistaina esimerkiksi Helsinki julkisti kouluverkon tarkistusehdotuksen, jossa ehdotettiin lakkautettavaksi 20 keskisuurta koulua. Esitystä perustellaan koululaisten määrän laskulla.
-- Kouluverkkotarkastelun pitää olla jatkuvaa, koska oppilasmäärät muuttuvat, selittää kehitystä johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta.
Koulut lapsiperheiden alueille
Osin kehitys liittyy ihmisten elinkaareen. Uusi kaupunginosa houkuttelee lapsiperheitä, jolloin tarvitaan kouluja. Vuosien vieriessä asukkaat kuitenkin varttuvat. Jos väki ei vaihdu, koulutarve vähenee.
Suurissa kaupungeissa on lisäksi tyypillistä, että lapsiperheitä muuttaa pois keskusta-alueilta ympäristökuntiin. Esimerkiksi Helsingin naapurikunnassa Espoossa rakennetaan parhaillaan uusia kouluja.
-- Kaikissa isoissa kaupungeissa on havaittavissa, että 6--16-vuotiaiden määrä on pienempi kuin ympäristökunnissa, Kangasvieri sanoo.
Kangasvieri arvioi, että kouluverkkotarkistukset jatkuvat tulevinakin vuosina. Pienet koulut tuskin kuitenkaan häviävät kokonaan, koska ainakin Pohjois-Suomessa se merkitsisi koulumatkojen venymistä kohtuuttoman pitkiksi. Osa kunnista houkuttelee myös lapsiperheitä asukkaikseen mainostamalla kyläkouluaan.
Katse yli kuntarajan
Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallituksesta kertoo, että kouluverkon kehittämisessä yleistyvät kuntarajat ylittävät ratkaisut.
-- Yhä enemmän yhdessä kuntien kesken mietitään sitä, miten seutukunnan kouluverkko järjestetään eikä pelkästään oman kunnan sisällä.
Etenkin yhteistyö kiinnostaa pieniä kuntia. Monesti tavoitteena on pitää perusopetus mahdollisimman lähellä lapsia. Käytännössä kahdella vierekkäisellä kunnalla voi rajan molemmilla puolilla olla omat koulut, jotka ovat lakkautusuhan alla. Yhteistyöllä toinen kouluista saatetaan pystyä säilyttämään, jolloin se voi palvella molempien kuntien asukkaita. -- Sitten on pyritty helpottamaan näitä talouteen liittyviä paineita ja tavallaan jakamaan semmoista yhteistä osaamista erityisesti erityisopetuksen ja oppilashuollon palvelujen järjestämisessä, Halinen kuvailee.
Opetusneuvos myöntää, että kouluverkkokysymysten ratkominen on hankalaa.
-- Juuri tyhjenevällä maaseudulla se tarkoittaa pienten kyläkoulujen lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä kirkonkylässä tai kunnan keskuksessa oleviin suurempiin kouluyksikköihin.