Laadukkaiden koulutuspalveluiden ylläpitäminen edellyttää lähivuosina nykyistä kuntatarkastelua laajempia näkökulmia sekä seudullista yhteistyötä. Näin todetaan opetusministeriön torstaina julkaisemassa ikäluokkien pienenemistä ja oppilaitosverkon kehittymistä käsittelevässä selvityksessä.
Opetusministeriön mukaan kouluverkon uudistaminen on tarpeellista ja liki välttämätöntä, sillä peruskouluikäisten lasten määrä vähenee Suomessa yhteensä noin 66 000:lla vuoteen 2015 mennessä. Jyrkintä väheneminen on Kainuussa, jossa peruskouluikäisiä on kymmenen vuoden päästä liki 30 prosenttia vähemmän kuin nyt. Vähäisintä muutos on Uudellamaalla, Pirkanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla.
"Tämä on se vaihe, jolloin on herättävä tekemään ratkaisuja", sanoo opetusministeriön yleissivistävän yksikön johtaja Eeva-Riitta Pirhonen.
Lisäpaineita kouluverkon uudistamiseen tuo hänen mukaansa alueellinen väestön keskittyminen, jonka myötä muuttotappioalueiden koulut tyhjenevät samalla, kun kasvualueilla koulutusta tarvitsevien määrä kasvaa.
Perusopetusta antavien koulujen määrä vähenee opetusministeriön mukaan edelleen vuosina 2005-2015. Vuosina 1995-2002 koulujen määrä on jo tippunut noin 550:llä.
Yhteistyötä lisätään
Kouluverkon sopeuttaminen ikäluokkien pienentymiseen toteutetaan lisäämällä seudullista ja koulujen välistä yhteistyötä. Koulujen yhdistämisiä pidetään vasta toissijaisena vaihtoehtona.
"Peruskoulun osalta puhutaan lähinnä tukipalvelujen, kuten oppilashuollon tuottamisesta yhteistyössä", Pirhonen sanoo.
Hän painottaa edelleen, että pienten lasten kohdalla on muistettava koulumatkat. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisille järjestettävä perusopetus on lähiopetusta.
Nuorisoikäluokkien kohdalla muutokset tulevat ajankohtaisiksi ensi vuosikymmenellä. Vuoteen 2015 mennessä 16-18-vuotiaitten lukio- ja ammattikoulutusta tarvitsevien määrä vähenee noin 13 000:lla. Opetusministeriön mukaan tämä johtaa lukioitten ja ammattikoulujen tiivistyvään yhteistyöhön.
"Tämä tarkoittaa ihan konkreettista yhteistyötä opetuksen, opetussisältöjen ja opettajien kohdalla", Pirhonen selventää.
Sekä oppilaitosten että kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään laadun ja monipuolisuuden säilyttämiseen. Lisäksi kehitetään virtuaaliopetusta, jolla voi olla merkittävä rooli koulutuksen valinnaisuuden säilymisessä.
Muutoksia luvassa
Lapin ja Oulun lääneissä koulujen lakkautukset ja yhdistämiset ovat puhuttaneet jo liki vuosikymmenen. Kiisteltyjä koulujen lopettamis- ja yhdistämispäätöksiä on tehty viimeisen vuoden aikana muun muassa Simossa ja Raahessa. Pohjois-Suomen kouluverkkoa on karsittu tähän mennessä eniten idässä. Nyt aalto on siirtymässä länteen.
Oulun läänin sivistysneuvos Pertti Kokkonen sanoo, että opetusministeriön kaavailema kuntien keskinäinen koulutusyhteistyö on lähivuosina ajankohtaista Oulun läänin eteläosassa Kalajokilaaksossa ja Siikajokivarressa.
Suuntausta ei voida väestökehityksen vuoksi välttää. Kokemukset ovat kuitenkin erinomaisia. Koulut toimivat yli kuntarajojen jo muun muassa Taivalkoskella, Kuusamossa ja Posiolla sekä Haapavedellä ja Nivalassa.
Kokkosen mukaan tärkeätä on muutoksiin valmistautuminen, sillä kouluja joudutaan luultavimmin lakkauttamaan edelleen.
"Kyläkoulujen lopettamiset ovat herkkiä asioita. Paras tapa on ennakoida, ettei kenenkään sitten tarvitsisi lukea päivälehdestä, että oman koulun lakkauttamista suunnitellaan", hän sanoo.
Jokaisen kunnan tulisikin laatia kattava kouluverkkostrategia.
Kuntien taloudellisia ongelmia Kokkonen ei usko koulujen lakkauttamisilla selvitettävän, vaikka siihen on useasti pyritty.
"Menot vain siirtyvät koulutuksesta sosiaali- ja terveyspuolelle", Kokkonen toteaa.