Yhä useammat Yhdysvaltain koulut turvautuvat poliisiasemien pidätysselleihin ja nuoriso-oikeuksiin taltuttaakseen väkivaltaiset, niskuroivat tai opetusta jatkuvasti häiritsevät oppilaat.
Pukeutumissääntöjä paljastavalla yläosallaan rikkonut ja koulun tarjoamasta paidasta kieltäytynyt 14-vuotias tyttö löysi itsensä käsiraudoissa poliisiauton takapenkiltä ja sitten Lucasin piirikunnan nuoriso-oikeuden pidätyssellistä Ohion Toledossa.
Poliisin suojasta jälkikasvunsa hakenut äiti hyväksyi pidätyksen, koska tyttö niskuroi jatkuvasti kaikenlaista kuria vastaan. Tyttö puolustautui sanomalla, ettei hän pitänyt siitä, että hänelle huudetaan typeristä asioista, joten hän antaa takaisin samalla mitalla.
Valojen sammuttaminen tyttöjen pukuhuoneesta johti kahden nuoren pojan pidätykseen, ja 11-vuotias tyttö joutui asemalle piileskeltyään koulussa tunneille menon asemasta. Hänen äitinsä oli kertonut poliiseille, että jos koulunkäynti ei kiinnostanut tyttöä, yritetään nuorisovankilaa.
Vaihtoehdot vähissä
Toledon kaupunginvaltuusto hyväksyi koulujen turvasäännöt jo vuonna 1968, kun se katsoi kouluolojen muuttuneen liian vaarallisiksi. Uusien sääntöjen mukaan oppilasta voitiin syyttää nuoriso-oikeudessa jopa häiritsevästä käytöksestä tunneilla saati sitten opettajan kimppuun käymisestä.
Rangaistukset olivat harvinaisia vuoteen 1995 asti, jolloin kouluihin asetettiin turvapoliiseja. Kaksi vuotta aikaisemmin syytteitä oli tullut 314, mutta vuoteen 1997 mennessä ne olivat paisuneet yli kolminkertaisiksi.
Kouluviranomaiset korostavat, etteivät he haluaisi käyttää näin kovia otteita, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.
"Tarkoituksena on pitää luokat vapaina häiriöistä, jotta opettajat voivat opettaa ja lapset oppia", Toledon kunnallisten koulujen edustaja Jane Bruss kertoi New York Timesin haastattelussa.
Käytäntö leviää ympäri Yhdysvaltoja, vaikka Floridan, Kentuckyn, Ohion ja Virginian nuoriso-oikeuksien tuomarit valittavat, että oikeussalit täyttyvät rikkureista, jotka kuuluisivat koulujen rangaistavaksi.
Sietoraja nolla
Floridan Miami-Daden piirikunnassa kolme vuotta sitten tehty tutkimus osoitti, että 2 345 julkisissa kouluissa opiskellutta oli pidätetty, heistä 60 prosenttia nyrkkitappeluista tai "sekalaisista syistä" kuten häiritsevästä käyttäytymisestä.
Asiantuntijoiden mukaan tiukennettu kuri on seurausta viime vuosikymmenen puolivälissä lisääntyneistä, nuorten aseilla tekemistä tapoista ja kouluammunnoista, jotka aiheuttivat vaatimuksia kouluhäirinnän ja väkivallan sietokynnyksen laskemisesta nollarajoille. Se johti koululaisten määräaikaisiin tai lopullisiin erotuksiin ja oikeudenkäynteihin.
Nuorten kehitystä ja nuoriso-oikeutta tutkivan MacArthur-säätiön johtaja, psykologian professori Laurence Steinberg totesi New York Timesissa, että yksi koulukurissa tapahtunut muutos on se, etteivät rehtorit pysty laskemaan yhtä paljon vanhempien varaan rangaistusten toteuttamisessa.
"Aikaisemmin pelko yhteydenotosta vanhempiin oli usein riittävä oppilaan oikaisemiseksi. Nykyisin lapset tuntevat, että vanhemmat taistelevat heidän puolestaan", professori Steinberg sanoi.
Poliisit valvomaan
New Yorkin pormestari Michael Bloomberg ilmoitti tällä viikolla, että 12 suomalaisen peruskoulun yläastetta ja lukiota vastaavaa koulua pannaan poliisivartiointiin niiden väkivaltaisuuden takia. Kouluissa käy vain kolme prosenttia kaupungin 1,1 miljoonasta oppilaasta, mutta niissä on tapahtunut kuluvan kouluvuoden aikana 13 prosenttia vakavista rikoksista ja 11 prosenttia kaikista rikkeistä.
Poliisilaitos kokoaa 150 lainvalvojan erikoisryhmän kuria palauttamaan. Samat koulut raportoivat vaikeuksista jo viime vuonna, jolloin niissä tapahtui keskimäärin kuusi kertaa enemmän tappeluja kuin muissa kouluissa, ja oppilailta löytyi aseita lähes seitsemän kertaa enemmän.
"Olemme sallineet liian pitkään hitaan luisun loukkuun, jossa kaikkea siedetään, jossa opettajat eivät toimi turvallisessa ympäristössä, eivätkä he voi hoitaa työtään, ja oppilaat eivät pysty oppimaan", pormestari Bloomberg sanoi.
"Vähensimme rikollisuutta kaupungissa, vaikka kaikki sanoivat, ettei se onnistuisi. Ei ole olemassa yhtäkään syytä sille, ettemme voisi vähentää rikollisuutta kouluissa", Bloomberg painotti.