Raaistuva väkivalta vaivaa yhä useampia saksalaiskouluja. Eräisiin berliiniläiskouluihin on jo palkattu pitkäaikaistyöttömiä turvamiehiksi. Saksan pääkaupungin kouluväkivalta nousi otsikoihin vuosi sitten kun Neuköllnin kaupunginosan koulun rehtori lähetti epätoivoisen avunpyynnön kaupungin viranomaisille.
Rehtorin mukaan suuri osa oppilaista ei osoita opettajia kohtaan pienintäkään kunnioitusta. Väkivaltaiset koululaiset rikkovat luokkahuoneita ja opetusvälineitä. Opettajat uskaltavat astua luokkiin vain kännykkä mukanaan voidakseen hälyttää apua tilanteen karatessa käsistä.
Vanhempia ei kiinnosta
Yli 80 prosenttia Berliinin kouluongelmien symboliksi nousseen Neuköllnin koulun oppilaista on maahanmuuttajaperheistä, pääosin turkkilaisia ja arabeja. Rehtori valitti, että ongelmaoppilaiden vanhemmat eivät osallistu vanhempainiltoihin tai kahdenvälisiin keskusteluihin. Yhteydenottoyritykset kilpistyvät usein kieliongelmiin.
Berliinissä kirjattiin viime vuonna 1 573 kouluväkivaltatapausta, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Väkivallan uhreista 374 oli opettajia. Jotkut koulut ovat palkanneet turvamiehiksi pitkäaikaistyöttömiä euron tuntipalkalla.
Maahanmuuttajaperheiden lapsia Berliinin koululaisista on 27 prosenttia, mutta heidän osuutensa väkivallanteoista on 54 prosenttia.
Saksan opettajien ammattiliiton puheenjohtajan Ulrich Tönen mukaan väkivaltaa on ollut kouluissa ennekin, mutta siitä on alettu puhua vasta viime aikoina.
"Vaikka luvut ovat laskussa, niin tapaukset ovat muuttuneet entistä raaemmiksi", Tönen kauhistelee.
Ongelmat kasautuvat
Berliinin kouluissa oppilaat ovat mukiloineet opettajia sairaalakuntoon. Muutama viikko sitten nuoret hakkasivat koulujuhlia valvomassa olleen poliisin rautaputkella henkihieveriin. Opettajien ammattiliitto valmistelee opaskirjaa, jossa annetaan toimintaohjeita kaikkien mahdollisten tapausten varalta keskisormen näyttämisestä ja solvauksesta aina ammuskeluun.
Ulkomaalaisenemmistöisten koulujen keskimääräistä runsaampi kouluväkivalta ei johdu Tönen mielestä lasten etnisestä taustasta vaan siitä, että maahanmuuttajaperheet kärsivät tavallista useammin työttömyydestä ja muista sosiaalisista ongelmista.
"Maahanmuuttajat asuvat samoissa kaupunginosissa, ja ongelmat kasautuvat. Ihme olisi, jos ne eivät näkyisi myös koulussa", Tönen sanoo.
Opettajien ammattiliitto pitää eräänä ratkaisuna "häviäjien" kouluiksi kutsuttujen yläasteiden (Hauptschule) lopettamista ja kaikkien oppilaiden sijoittamista parempitasoisena pidettyihin reaalikouluun tai lukioon (Gymnasium).
"Oppilaatkin tietävät, että Hauptschulesta johtaa lähes suora putki työttömyyskortistoon. Tämä lisää hälläväliä-tunnelmaa ja ruokkii väkivaltaista käyttäytymistä", Tönen kuvailee.
Aseet yleistymässä
Gewis-instituutin mielipidetutkimuksen mukaan 45 prosenttia saksalaisista vanhemmista pitää väkivaltaisia tv-ohjelmia ja tietokonepelejä syyllisinä kouluväkivallan raaistumiseen.
Münchenin yliopiston selvityksen mukaan yli puoli miljoonaa koululaista kärsii Saksassa koulukiusaamisesta. Poikakiusaajat lyövät nyrkillä, tytöt puolestaan piinaavat sanoilla. Kiusattu saa entistä harvemmin apua koulutovereiltaan.
Äärimmäisin kouluväkivallan muodoissa mukana ovat jo aseet. Myös niillä uhkaaminen on lisääntynyt.
Kahdeksantoistavuotias koulupoika haavoitti viime vuonna Emsdettenissä silmittömällä ampumisella 37:ää koululaista, opettajaa ja poliisia. Iskunsa päätteeksi hän surmasi itsensä. Poika ilmoitti jäähyväiskirjeessä kostonsa syyksi vuosia jatkuneen koulukiusaamisen.
Samanikäinen koululainen hyökkäsi viisi vuotta sitten Erfurtissa aseistettuna ja naamioituneena entiseen kouluunsa ja ampui 16 opettajaa.