ReisjärviHemmo Suontakanen innostui mahdollisuudesta päästä täydennyspoliisiksi heti, kun porukan hankinta aloitettiin vuonna 1998.
Suontakanen sai armeijassa sotilaspoliisin koulutuksen ja harkitsi jopa poliisin ammattiin pyrkimistä, mutta kotitila odotti sukupolvenvaihdosta. Se tehtiin vuonna 1989.
Sisäasiainministeriön kaavailema asetus tulee Hemmo Suontakasen mukaan tarpeeseen, koska täydennyspoliiseja on koulutettu aivan liian vähän.
"Päivä tai kaksi vuodessa saattaisi olla sopiva määrä. Nyt koulutusta on ollut niin vähän, että kaikkia mukana olevia ei opi kunnolla edes tuntemaan. Tiiviimpi yhteydenpito nostaisi myös porukan henkeä", Suontakanen arvioi.
Koulutuksen sisältö voisi hänen mielestään olla samankaltaista kuin viime syksynä Haapajärven kihlakunnassa annetussa koulutuksessa, joka painottui käytännön taitojen oppimiseen.
Hemmo Suontakanen antaa täyden tuen myös aikomuksille ottaa täydennyspoliisit jatkossa kokoon muiden valmiusryhmien tavoin, jos poliisi tarvitsee apua isompien tapahtumien ja onnettomuuksien hoidossa tai haluaa turvata tutkintaselustan.
"Esimerkiksi liikenteen ohjaus, alueiden eristäminen ja turvaamistehtävät onnistuvat täydennyspoliiseilta varmasti."
Monen ammatin edustajia
Rikkautena Suontakanen pitää sitä, että Haapajärven kihlakunnan 15 täydennyspoliisin joukossa on monen ammatin taitajaa. Siitä ei voi olla kuin hyötyä erilaisissa tehtävissä.
Alun perin täydennyspoliisien tärkeimmäksi käyttöpaikaksi kaavailtiin poliisin avuksi tuleminen valtioneuvoston päätöksellä ja kutsusta kriisitilanteissa.
Suontakasen mielestä tuolloin nousee arvoonsa myös se, että osa täydennyspoliiseista asuu Haapajärven kihlakunnassakin kunnissa, joissa ei ole poliisiasemaa eli Kärsämäellä ja Reisjärvellä.
"Paikallistuntemus nousee erityisesti kriisitilanteissa arvoonsa ja meiltähän sitä löytyy", hän toteaa.