Media-alan koulutus on nyt in. Se on niin suosittu, että jokainen arvonsa tunteva ammatillinen oppilaitos ja korkeakoulu haluaa tarjota alan koulutusta. "Valitettavasti", tokaisee Oulun läänin sivistysneuvos Pertti Kokkonen.
Aivan viime vuosina muoti-ilmiöksi ponnahtaneelta media-alalta tähän mennessä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin. Eri asia on, ovatko he saaneet niitä töitä, joihin heidät on koulutettu.
"Koulutuksen järjestäjiä kiehtoo raha. Jokainen oppilas tuo tullessaan 7 500 euroa ammatilliselle oppilaitokselle. Rehtorit kiittävät ja kumartavat syvään", Pertti Kokkonen sivaltaa.
Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Yli-Olli sanoo rahalla olevan suuri merkitys siihen, että eri yksiköt ovat synnyttäneet tällaista koulutusta. "Se vetää nuoria ja sitä kautta on saatu oppilaitosten talouksia kuntoon."
Aloituspaikkoja vähennetty jo
Kokkosen mukaan suuri kysymysmerkki on, onko media-ala kasvamassa vaiko ei. Missään tapauksessa kaikille opiskelijoille ei ole näköpiirissä koulutusta vastaavaa työtä. Aika näyttää, kasvavatko markkinat siihen suuntaan kuin uusien tekniikoiden kehittelijät antavat ymmärtää. Tähän mennessä näin ei ole tapahtunut.
Suomen Journalistiliitto nosti vuosi sitten varoittavan sormen pystyy ja ilmaisi huolensa media-alan koulutuksen kasvusta.
"Medianomeja ei ole työttömänä, mutta parin vuoden päästä on", puheenjohtaja Pekka Laine kertoo liittonsa viestittäneen opetusministeri Tuula Haataiselle (sd.).
"Aloituspaikkoja onkin vaivihkaa supistettu jo", Laine kertoo. Perinteinen Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä järjestettävä korkeakoulutasoinen toimittajakoulutus sen sijaan vastaan Laineen mukaan hyvin alan työvoiman kysyntää.
Pertti Kokkosen mielestä mediakoulutustarjontaa on liikaa. Viranomaiset eivät ole vetäneet länkiä vielä niin tiukalle, etteikö ylikoulutusta tapahdu yhä. Mutta koulutusta pyritään tietoisesti vähentämään. "Koulutuksen tarjonta pitäisi pystyä rajaamaan siihen, mitä elinkeinoelämä todella tarvitsee. Kysymyshän on yhteiskunnan rahojen käytöstä", Kokkonen korostaa.
Sisältöä uuteen tekniikkaan
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Ylivieskan toimipiste on yksi niistä kahdeksasta Oulun läänissä toimivasta oppilaitoksesta, jossa media-alaa voi opiskella. Myös sinne on melkoinen ryntäys: yhtä paikkaa tavoittelee 2,4 opiskelijaa, eli enemmän kuin keskimäärin muita ammattikorkean paikkoja.
Yliopettaja Mikko Himanka myöntää, että uusmedia-alan työpaikat ovat olleet tiukassa, ja että it-alan taloudellinen notkahdus tuntuu. Hän suhtautuu kuitenkin optimistisesti tulevaisuuden näkymiin. Digitelkkarit, umtsit sun muut uuden ajan vehkeet tekevät tuloaan ja tarvitsevat sekä teknisiä osaajia että sisällön tuottajia; juuri heitä koulutetaan Ylivieskassa.
Ylivieskasta valmistuu mediainsinöörejä. Vuosittain otetaan 30 opiskelijaa. Mediainsinöörejä koulutetaan lisäksi Riihimäellä. Opetusta annetaan paitsi uuden tekniikan osaamisessa myös sisällön tuotannossa. Monet oppilaitokset ovat keskittyneet johonkin tiettyyn osa-alueeseen, mutta Ylivieskassa tarjotaan laa-alaista koulutusta ammattikorkean periaatteen mukaisesti käytäntöä ja teoriaa yhdistäen.