Ivalo, Kemijärvi, Pello ja Sodankylä ovat paikkoja, joita harvoin mainitaan opiskelupaikkakuntien listalla. Nyt niissä kuitenkin ryhdytään antamaan alueellista sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutusta niille, joilla jo on alan peruskoulutusta.
Lappilainen kokeilu on ainutlaatuinen ja samalla uusi osoitus siitä, kuinka kova työttömyys on vähitellen vaihtumassa monilla aloilla työvoimapulaksi. Esimerkiksi Pellossa on ollut sairaanhoitajan vakansseja auki. Ennakkoluulottomalle kokeilulle on siten todellinen tilaus.
Työvoimapula on yhä enemmän alan todellisuutta. Kun aina vain suurempi osa väestöstä on jo ikääntynyttä, hoiva- ja sosiaalityön tarve vain kasvaa. Paikkoja saattaa olla auki seudun työttömyydestä huolimatta, sillä ammattitaitoisia hakijoita ei saada joka puolelle Suomea. Tämä pulma on olemassa muuallakin kuin Lapissa.
Viemällä koulutusta rohkeasti uusille paikkakunnille koetetaan vastata työvoimapulaan. Tällä hetkellä työttömät tai tilapäistöissä olevat puolestaan pystyvät pätevöitymään uusiin tehtäviin tarvitsematta koulutuksen vuoksi muuttaa toiselle paikkakunnalle. Perhetilanteen vuoksi muutto voi usein olla mahdotonta. Henkistä merkitystä on myös sillä, että muuttotappion ja työttömyyden leimaamilla seuduilla tarjotaan uusia, realistisia mahdollisuuksia.
Lapin kokeilun tulokset nähdään vasta ajan kanssa. Jo koulutuksen aloitus on silti merkki asenneilmapiirin muutoksesta, joskin lainsäädännön vuoksi tällainen toiminta ei olisi ollut aiemmin edes mahdollista. Kyse on työvoimapoliittisesta koulutuksesta alalle, jossa työvoiman tarve on jatkossa ilmeinen.
Sanaa "työvoimapula" ei Lapin yhteydessä ole aikapäiviin käytetty, ei etenkään maakunnan keskuspaikkojen ulkopuolella. Tilanne alkaa olla nyt toinen. On nähtävissä, että esimerkiksi kaivosalalle edessä on vaikeuksia. Jos uusia kaivoksia avautuu oletettuun tahtiin, osaavan työvoiman saannista tulee todellinen ongelma.
Tällöin työvoimapoliittista koulutusta tarvitaan ennen muuta siihen, että paikalliset työttömät tai muut halukkaat voivat koulutuksen kautta pätevöityä uusille aloille. Kaikkien kohdalla se ei onnistu. Osa saattaa olla liian vahvasti suuntautunutta muualle tai jo liian syrjäytynyttä, mutta tärkeintä on pystyä antamaan uusia mahdollisuuksia ensisijaisesti juuri paikalliselle väestölle.