Raahe Kaupungin henkilöstöjärjestöjä ihmetyttää, missä ovat Raahen ja Pattijoen yhdistymissopimuksessa velvoitetut henkilöstön koulutukseen suunnatut määrärahat. Varsinkin opettajien koulutukseen varatut määrärahat ovat laskeneet huimasti edellisvuoteen verrattuna, vaikka rahaa odotettiin tulevan entistä enemmän.
Muun muassa Pattijoella sijaitsevan Harakkamäen koulun rehtori Jukka Ylitervo kertoo opettajien olevan pettyneitä koulutusmäärärahoihin. Se summa, mikä on jaossa opettajien koulutukseen on viimevuotista jopa pienempi, vaikka sitä jakamassa on enemmän väkeä.
AKAVA-JS ry:n pääluottamusmies Eveliina Passille opettajien huoli on tuttua, sillä yhdistykseen kuuluvista runsaasta 360 kaupungin palveluksessa olevasta akavalaisesta valtaosa on opettajia. Passi myöntää henkilöstöjärjestöissä oletetun, että yhdistymissopimuksessa velvoitetut henkilöstön jatko-, täydennys- ja kielikoulutukseen varatut rahat jaettaisiin vuosittain tasan.
Lisäksi kaikissa henkilöstöjärjestöissä ymmärrettiin, että koulutusmäärärahat tulevat entisen Pattijoen ja entisen Raahen koulutusmäärärahojen lisäksi. Tavallaan porkkanarahana myös henkilöstölle. "Asiaa kysyttiin syksyllä, eikä kukaan sitä kieltänyt. Yllätys olikin suuri, kun tämän vuoden budjettiin oli jätetty ainoastaan liittymissopimuksen mukaiset potit, noin 250 000 euroa", toteaa Passi.
"Olemme olleet vähän nyreissämme siksi, ettei henkilöstöjärjestöjen kanssa neuvoteltu asiasta ja budjetissa oli vain vedetty rahat sille tasolle kuin ne nyt ovat."
Passi kertoo, etteivät henkilöstöjärjestöt ole halunneet nostaa asiasta suurta haloota siksi, että pyrkimyksenä on saada asia korjattua seuraavassa talousarviossa.
"Tämä on tavallaan tulkintakysymys. Koska yhdistymissopimuksessa ei ole määritelty koulutusrahojen vuosittaista jakautumista, voidaan tavallaan kuvitella, että tänä vuonna on saatu ne vanhat koulutusrahat ja seuraavalle vuodelle saataisiin asia korjattua."
Merikadun koululla opettajana työskentelevä Pessi myöntää koulutusmäärärahojen vähäisyyden konkretisoituneen selkeimmin opettajien kohdalla. Esimerkiksi kalleimpia koulutuksia ei ole voitu hyväksyä sen takia, että rahaa opettajaa kohti on niin vähän. Merikadun koululla koulutusrahoja on keskimäärin 30 euroa yhtä opettajaa kohden.
"Pelkään, että voi käydä niin, että kun rahaa on niin vähän, kukaan ei käytä sitä, kun se ei riitä mihinkään. Ei tuollaisella summalla voi lähettää edes yhtä opettajaa esimerkiksi opetushallituksen järjestämiin koulutuksiin."
Syksyllä tulossa koulutusta
Raahen opetustoimenjohtaja Sirkka-Hannele Saarinen myöntää, että koulut ovat saaneet tänä vuonna vähemmän opettajien koulutusrahaa kuin ennen. Sivistyssektorille varattua ammatilliseen täydennyskoulutukseen kohdennettua määrärahaa on käytettävissä noin 25 000 euroa. Viime vuonna pelkästään Raahen kaupungin opetussektorille määräraha oli noin 34 000 euroa.
"Rahaa näyttää olevan huimasti vähemmän, mutta summia ei voi suoraan verrata keskenään. Sivistyspuolelle kohdistettujen ammatilliseen täydennyskoulutukseen tarkoitettujen määrärahojen lisäksi on erikseen budjetoitu yhteistä koko kaupungin henkilöstölle kohdistettua koulutusrahaa", selittää Saarinen.
Kehittämispäällikkö Pertti Malkin mukaan kokonaiskoulutusmäärärahasta on tällä hetkellä delegoitu henkilöstöhallinnon kautta tietty osa suoraan palvelukeskuksille, mutta muutakin rahaa on olemassa. Kuntafuusion ollessa vielä niin alkuvaiheessaan, ei olisi ollut mitään mieltä delegoida kaikkia yhdistymissopimuksessa määrättyjä rahoja suoraan palvelukeskuksiin.
Kehittämisen tulosalueelle on kuitenkin keskitetty yhdistymissopimukseen sisältyvää rahaa käytettäväksi kuntafuusion kannalta tarpeellisiin koko organisaation kehitystoimintaan ja johtamiseen liittyvää koulutusta varten.
"Koko esimieskunnalle on syksyllä tulossa kehityskeskustelukoulutusta, lisäksi palvelukeskusten johtajille sekä tulosaluejohtajille tulee laatukoulutusta organisaation arviointia ja kehittämistoimintaa varten. Toimistopuolen henkilöstöä on jo koulutettu ja lisäksi sosiaalityön tulosalueelle tulee oma räätälöity koulutus."
