Koulutuspolitiikka näyttää nousevan yhä keskeisemmälle sijalle kevään eduskuntavaaleissa. Osaaminen on se, jolla tulevaisuudessa pärjätään eikä ole yhtään puoluetta tai vaikuttajaryhmää, jota koulutus ei kiinnostaisi. Yksi suurimmista kysymyksistä on työssä olevien aikuisten pitäminen entistä pitempään työelämässä.
Matti Rutonen leimaa Opettaja-lehdessä valtion ensi vuoden talousarvioon esitetyt aikuiskoulutuksen lisämiljoonat pelkäksi silmänkääntötempuksi. Hänen mukaansa puheet ja lupaukset pahenevasta työvoimapulasta ja aikuiskoulutuksen tärkeydestä eivät johtaneet tekoihin budjettiriihessä, vaan rahat siirrettiin taskusta toiseen. Kymmenen miljoonan euron osaamisen kohottamisohjelman määräraha otettiin hämäyksenomaisesti pois aikuiskoulutuskeskusten toiminta-avustuksesta.
Opetusministeriössä muistutetaan, että vaikka sisäisiä siirtoja jouduttiin tekemään 5 miljoonaa euroa, niin uutta rahaa tuli saman verran. Aikuiskoulutustyöryhmän alunperin esittämä 60 miljoonaa euroa oli opetusministeri Maija Raskin mukaan epärealistinen. Kahdenkeskisissä neuvotteluissa valtiovarainministerin kanssa hän ehdotti kolmeakymmentä miljoonaa euroa.
Rask uskoo summan vielä nousevan ensin tupopöydässä ja sitten mahdollisesti vielä eduskunnan toimesta. Hän ei pidä mahdottomana, että työssä olevien aikuisten osaamisen nostoon ensi vuodelle varattava määrärahaa lisätään vielä tupopöydässä 20 miljoonaan. Rask muistuttaa, että edellisessä tuloratkaisussa tuli aikuiskoulutukseen yli 13 miljoonaa euroa.
Teollisuus ja työnantajat ehdotti tällä viikolla, että Suomeen perustettaisiin koulutusrakennekomitea 2020 miettimään koulutuksen kokonaisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Komitea koostuisi poliittisista päättäjistä sekä työmarkkinajärjestöjen ja koulutusasiantuntijoiden edustajista.
Opetusministeriölle esitys ei ole uusi. Vastaavaa vuoropuhelua on käyty pitemmän aikaa. Ennen uusia komiteoita halutaan kuitenkin saada koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma valmiiksi. Muistutus kokonaisuudesta on paikallaan, koska Suomessa on tähän saakka katsottu koulutusta pala palalta.
Seuraavaa hallitusohjelmaa varten TT on laatinut koulutuspoliittisia tavoitteita, joilla turvattaisiin koulutuksen korkea taso ja työvoiman riittävyys. Avainasemassa on koulutuksen ja työelämän lähentäminen ja niiden tarpeiden kohtaaminen, joka nykyisin toteutuu paikoitellen erittäin huonosti.
Kyselyjen mukaan työnantajat ovat halukkaita rekrytoimaan runsaasti uutta työvoimaa. Oppisopimuskoulutus ja työharjoittelu tuottavat tulosta. Yrityksissä tiedostetaan, että uusia osaajia tarvitaan ja tuntuma nuorisoon halutaan säilyttää.
Suomessa vapautuu vuosina 2000-2010 noin 800 000 uutta työpaikkaa, kun suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle. Tämä merkitsee 80 000 uuden työntekijän tarvetta vuosittain. Jo ensi vuonna työelämään tulee nuorta väkeä vähemmän kuin mitä toisesta päästä poistuu.
Kahtena seuraavana vuonna tekniikan osaajien tarve kasvaa entisestään. Tekniikan koulutusaloilla menestyminen edellyttää hyvää matematiikkaa ja luonnontieteiden osaamista peruskoulussa ja lukiossa. Yrityksistä huolimatta pitkän matematiikan kirjoittajia ei kuitenkaan ole saatu lisää.
Ammattiosaajille on jatkossa entistä enemmän käyttöä perinteisillä aloilla kuten kone- ja metalliteollisuudessa. Näille aloille hakeutuu kuitenkin jatkuvasti liian vähän väkeä. Vaarana on, että osaamisen tarjonta Suomessa vinoutuu, ellei toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaa kyetä parantamaan.