Limingan koulutuskeskuksen 180-vuotista taivalta juhlitaan
koulutuskeskuksen oppilaiden juhlassa tänään keskiviikkona ja kunta-asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja henkilökunnan kutsuvierasjuhlassa perjantaina.
Lama ei näy Suomen vanhimman koulukodin, Limingan koulutuskeskuksen käyttöasteessa. Koulutuskeskuksessa on yhteensä 44 oppilaspaikkaa, jotka ovat täynnä liki viimeistä paikkaa myöten.
Etenkin koulutuskeskuksen erityisen huolenpidon paikkojen kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
Tänä vuonna 180 vuotta täyttävä Limingan koulutuskeskus, entinen Kylliälän koulukoti, on Suomen vanhin ja yksi Pohjoismaiden vanhimmista koulukodeista.
Koulutuskeskuksessa on eniten erityisen huolenpidon hoitopaikkoja koko maassa ja paikka profiloitunut valtakunnan kaikkein haasteellisimpien lasten ja nuorten kasvatus-, opetus- ja hoitoyksiköksi.
Liminkaan tullaan siis silloin, kun muut keinot eivät enää auta.
Limingan koulutuskeskus on yksi kuudesta valtion ylläpitämästä koulukodista, johon lapset ja nuoret tulevat kunnan lähetteellä. Varsinkin erityisen huolenpidon paikoille on tulijoita, kertoo koulutuskeskuksen johtaja Manu Kitinoja.
"Nykyisestä taloustilanteesta huolimatta kaikki paikat ovat käytössä, vaikka esimerkiksi 90-luvun laman aikana oppilaita oli meilläkin vähimmillään puolenkymmentä. Nyt näyttää siltä, että olemme ikään kuin viimeinen päätepysäkki lastensuojelun polulla", Kitinoja sanoo.
Kaikki lapset huostaanotettuja
Kaikki koulutuskeskukseen tulevat lapset ja nuoret ovat huostaanotettuja. He ovat iältään 12-18-vuotiaita ja kotoisin eri puolilta Suomea, joskin suurin osa tulee pääkaupunkiseudulta.
Keskimäärin Limingassa viivytään puolitoista vuotta, osa lyhyemmän ajan ja osa pidempään.
Koulutuskeskuksessa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus jatkaa kesken jäänyttä peruskoulua tai osallistua toisen asteen koulutukseen.
Lapset ja nuoret asuvat erityisen huolenpidon osastoilla, tehostetun hoidon osastoilla tai perhekodeissa.
Nuoret voivat myös harjoitella itsenäistä asumista itsenäistymisharjoitteluyksiköissä tai lähiseudun jälkihuoltoasunnoissa.
"Opettelemme normaalia päivärytmiä, joka on monella vinksahtanut ylösalaisin. Täällä käydään koulua päivällä ja nukutaan yöllä. Lapsilla on myös mahdollisuus esimerkiksi terapiaan", Kitinoja kertoo.
Kitinojan mukaan suurimmalla osalla Liminkaan tulleista on taustallaan mielenterveysongelmia, osalla hyvin vakaviakin ja lisäksi päihteiden käyttöä, rikostelua ja koulunkäynnin laiminlyöntiä.
Suuri osa lapsista on yksinhuoltajaperheistä, ja viime vuosina myös maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on kasvanut. Perheen sosioekonominen asema ei kuitenkaan aina ole huostaanottojen ja Liminkaan tulon taustalla.
Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat pitkään koulukodissa työskennelleen ja myös aihetta tutkineen Kitinojan mukaan lisääntyneet.
Tästä ei hänen mukaansa tosin voi vielä vetää sitä johtopäätöstä, että mielenterveysongelmia olisi nykyään enemmän: voi myös olla, että diagnostiikka on nykyään aiempaa parempaa.
Toinen muutos vuosien varrella on se, että laitoshoitojaksot ovat lyhentyneet. "Tässä heijastuvat kuntien säästöpaineet, mutta toivoakseni myös hyvä hoito ja aiempaa ammattitaitoisempi hoitohenkilöstö", Kitinoja sanoo.