Suomalaisnaisten koulutustaso on korkea. OECD:n raportti paljastaa, että koulutus ei silti hyödytä naisia kuten miehiä. Rakenteissa ja työelämässä riittää vielä korjattavaa.
Suomalainen yhteiskunta hyötyy miesten koulutuksesta taloudellisesti enemmän kuin naisten. On ällistyttävää, että ero kasvaa mitä koulutetummista ihmisistä on kyse. Koulutus ei tasaakaan eroja, vaan lisää niitä. Tämä käy ilmi äskettäin julkistetusta OECD:n koulutusvertailusta. Sen mukaan korkeakoulutettu mies hyödyttää yhteiskuntaa 84?400 euroa, mutta nainen vain 32?700 euroa.
Vain peruskoulun käyneet naiset ja miehet ovat yhteiskunnalle taloudellisesti yhtä hyödyllisiä. Tilanne on hämmentävä, sillä Suomessa elää vankka usko koulutuksen voimaan, ja naiset ovat jo aikaa sitten pyrähtäneet koulutuksessa miesten ohi. Vähintään kohtuutonta on, että koulutus ei tuota naisille samanlaista taloudellista hyötyä kuin miehille.
Kärjistäen voi sanoa, että mitä enemmän suomalaisnainen opiskelee, sitä huonommin hän pärjää palkkakilpailussa mieheen verrattuna. Siinä missä suomalainen koulu suosii tyttöjä, työelämä palkitsee poikia. Miten näin on päässyt käymään maassa, joka ylpeilee tasa-arvollaan?
Erot korostuvat korkeasti koulutettujen keskuudessa, missä naisen euro on vain 70 senttiä. Palkkaerojen selittävänä tekijänä on jyrkästi naisten ja miesten töihin ja aloihin jakautuneet, segregoituneet työmarkkinat.
Naisvaltaiset julkisen sektorin alat ovat palkanmaksukyvyltään heikompia kuin miesten suosimat yksityisen sektorin työt. Työmarkkinoiden jyrkkää kahtiajakoa ei vuosikymmenten kuluessa ole saatu murretuksi. Naiset valitsevat edelleen julkiselle alalle johtavia hoiva- ja opetusaloja siinä missä miehet valitsevat teknisiä, yksityiselle sektorille johtavia koulutuspolkuja.
EU-komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota ja edellyttänyt Suomelta toimia jyrkän työmarkkinajaon murtamiseksi. Käytännön tasolla muutokset ovat edenneet etanan vauhtia. Asennekampanjoilla ja tietoiskuilla on ollut vain vähäinen merkitys.
Ammatinvalinnan lisäksi eroja lisää naisten innokkuus käyttää vanhempainvapaat kokonaan itse. Äitiysloman jälkeen tarjolla olevat vanhempainvapaat ja hoitovapaat on kuitenkin tarkoitettu molemmille sukupuolille. Jostain syystä naiset ovat omineet perhevapaat. Myös miesvaltaisilla työpaikoilla teollisuudessa isät ovat kokeneet vaikeaksi saada vanhempainvapaiden edellyttämää joustoa.
Sinänsä liberaali ja hyvää tarkoittava vanhempainvapaapolitiikka on johtanut naisten työmarkkina-aseman heikkenemiseen. Työelämän nopea muuttuminen voi tehdä pitkään hoitovapaalla olleille naisille vaikeaksi palata entisiin tehtäviin.
Määräaikaiset työsuhteet ja osa-aikatyö ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Tämä puolestaan näkyy naisten palkoissa.
Koulutus- ja ammatinvalintaratkaisut ovat oleellinen tekijä, kun halutaan purkaa työmarkkinoiden kahtiajakoa. Myös työelämään pitää saada aitoja jyrkkää kahtiajakoa kaatavia muutoksia. Muuten ollaan vaarallisella tiellä, jos naisilta loppuu usko siihen, että koulutus auttaa elämässä eteenpäin.