Vaikka suomalaiset nuoret ovat monella tavalla terveystietoisia ja eurooppalaisten nuorten kaltaisia, löytyy elintavoissa parantamisen varaa.
Tämä tulee esiin nuorten 18-29-vuotiaiden aikuisten terveyttä ja sen tekijöitä selvittäneessä Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksessa.
Esimerkiksi viitteitä alkoholiongelmasta oli kolmanneksella ikäryhmän miehistä ja naisista noin joka viidennellä.
"Tällä hetkellä tilanne voi tuloksiakin huonompi, sillä niihin eivät ole vaikuttaneet hinnanalennukset tai alkoholin helpompi saatavuus", huomauttaa ylilääkäri Seppo Koskinen Kansanterveyslaitokselta.
Lievää työuupumusta
neljäsosalla
Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä olivat vähäisiä. Maaseudulla ja kaupungissa asuvien miesten terveydessä tai terveystottumuksissa ei ollut suuria eroja.
Sen sijaan suurissa kaupungeissa asuvilla naisilla astmaa, psyykkistä kuormittumista ja masennusta oli enemmän.
Terveydeltään muita huono-osaisempia olivat yksin asuvat suomalaiset naiset ja miehet sekä osa vanhempiensa kanssa asuvista miehistä.
Alueellisia eroja huomattavampia olivat koulutustason aiheuttamat erot. Tutkimuksen mukaan työkyvyn ongelmat ovat yleisempiä vähän koulutusta saaneilla ja työttömillä.
Pelkän perusasteen koulutuksen saaneista naisista 18 ja miehistä 12 prosenttia koki työkykynsä rajoittuneeksi, kun taas korkea-asteen koulutuksen saaneista näin arvioi vain 2-3 prosenttia.
Lievän työuupumuksen merkkejä oli havainnut yli neljäsosa työssä olleista. Lähes joka viidennellä 18-29-vuotiaalla naisella oli myös viitteitä vakavasta masennusjaksosta edeltäneen vuoden aikana.
"Työelämä on aika vaativa ja eikä nuorilla ole pysyviä työsuhteita. Se luo suorituspaineita ja epävarmuutta. Toisaalta elämässä voi tapahtua muitakin asioita, jotka lisäävät uupumusta. Vakavaa työuupumusta oli vain harvoilla", perustelee Koskinen.
Laajin tutkimus
nuorten terveydestä
Vaikka 82 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista arvioi suunsa ja hampaidensa terveyden hyväksi tai melko hyväksi, suun terveysongelmia, kuten särkyä ja ienongelmia oli 40 prosentilla. Suomalaiset nuoret aikuiset harjaavat hampaitaan myös selvästi laiskemmin kuin ikätoverinsa maailmalla.
Ruokatottumuksetkaan eivät ole parhaalla mahdollisella mallilla, sillä joka toinen nuori aikuinen söi kasviksia harvemmin kuin päivittäin.
Terveyden kannalta riittävästi liikuntaa harrasti noin 40 prosenttia. Päivittäin tupakoivia oli nuorista aikuisista noin 30 prosenttia.
Nuorten aikuisten terveyttä koskevaan kyselyyn vastasi 1894 henkilön otoksesta 90 prosenttia. Osallistumisaktiivisuus on suurempi kuin aikaisemmissa nuoriin kohdistuneessa terveystutkimuksessa tai muissa Euroopan maissa tehdyistä tutkimuksissa.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Pekka Puskan mielestä tutkimus paljastaa sen, että usein maalailtu synkkä kuva nuorten elintapojen kehityksestä on vääristynyt.
"Monet kehitystrendit ovat myönteisiä, vaikka huolestuttaviakin piirteitä löytyy", Puska perustelee.
Nuori aikuisikä on terveyden kannalta tärkeä vaihe, sillä monet myöhemmin terveyteen vaikuttavat elintavat ja-olot vakiintuvat silloin.
Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset ovat myös uuden sukupolven vanhempia, joiden elinympäristö, hyvinvointi ja esimerkki muovaavat heidän lastensa terveyttä.