Peruskoulujen määrää tuskin voi nykyisestä enää vähentää ilman, että vaurioitetaan kansakunnan tärkeintä voimavaraa, hyvää koulutustasoa.
Valtiovarainministeriö on ottanut luuppinsa alle Suomen koulujärjestelmän. Periaatteessa on hyvä, että jokin ulkopuolinen taho tutkailee koulutuksen sisältöjä ja hallintoa. Ministeriön moitteissa on paljon perää, mutta myös yksioikoista otetta ja tulkintaa.
Ajatus keskiasteen koulutuksen - lukion ja ammattikoulutuksen - yhdistämisestä on järkevä. Sen sijaan voi kysyä, mitä tapahtuu suomalaisten hyvälle peruskoulutukselle, jos pienet kunnat menettävät ainoan peruskoulunsa. Pieniä kyläkouluja on lakkautettu tappotahtiin niin, että moniin kuntiin on jäänyt vain yksi ainoa peruskoulu. Nyt monesta pienestä kunnasta uhkaa mennä viimeinenkin opinahjo.
Suomen 444 kunnasta 41 on sellaista, joissa viime vuonna syntyi alle kymmenen lasta. Koulun ylläpito muutamaa lasta varten tulee kalliiksi. Vaihtoehtoja ei juuri ole. Joko kuntaan on saatava lisää lapsiperheitä tai sitten koululaiset on kuljetettava naapurikunnan kouluun. Jos koulu halutaan säilyttää "joka kunnassa", ehkä kuntien kannattaisi miettiä yhdistymistä.
Pohjoisessa ja Itä-Suomessa tilanne on ankea. Väestö vanhenee, nuoret muuttavat pois. Valtiovarainministeriön vaatimus tuntuu kuitenkin hieman liian kovalta. Peruskoulu antaa koulutuksen perustan, joka on taattava jokaiselle suomalaiselle. Jos jostain pitää tinkiä, niin mieluummin omasta lukiosta ja ammattikoulusta joka pitäjässä.
Koulutukseen panostus ei myöskään näytä ratkaisevan syrjäseutujen työttömyyttä. Koulutustason nousu voi jopa johtaa työttömyysriskin kaksinkertaistumiseen. Toisaalta nuorten poikien työ- ja opiskelutilanne huolettaa. Muihin OECD-maihin verrattuna suuri osa 15-19-vuotiaista pojista on Suomessa ilman työtä tai opiskelupaikkaa.
Valtiovarainministeriön mukaan ammattikoulujen opetus reagoi liian jähmeästi työelämän muutoksiin. Koulutusta on tarjolla aloilla, joilla työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Sen sijaan koulutusta ei ole aloille, jotka kykenisivät tarjoamaan töitä. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä kannustaa ammattikouluja haalimaan opiskelijoita, vaikka koulutus ei vastaisikaan työelämän tarpeita.
Peruskoulun jälkeinen koulutus on monessakin suhteessa kummajainen. Se ei vastaa työelämän tarpeita, vaan aiheuttaa päällekkäisyyksiä, lisää kustannuksia ja ammattikoulutuksen aliarvostusta. Ei koko ikäluokkaa voi maistereiksi kouluttaa; tarvitaan myös ammattitaitoisia työntekijöitä.
Ratkaisuksi valtiovarainministeriö tarjoaa lukio- ja ammattiopintojen yhdistämistä. Näin tehdään muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa. Meilläkin ammattikoulun ja lukion yhdistämistä on kokeiltu. Myös opintoja voi suorittaa ristiin. Koulutusjärjestelmät ovat kuitenkin yhä tiukasti erillään. Osasyynä on tavoite taata korkeakoulutus lähes koko ikäluokalle.
Sekava keskiasteen koulutus tulee kalliiksi. Moni menee ensiksi lukioon ja siirtyy myöhemmin ammattikoulutukseen, jos ovi korkeakouluun ei avaudu. Tai sitten ei hankita minkäänlaista tutkintoa. Viisasta olisikin yhdistää toisen asteen koulutus, jonka jälkeen toiset jatkaisivat korkeakouluissa, toiset menisivät töihin. Näin päästäisiin eroon elitistisistä asenteista ja ammattityön aliarvostuksesta.
Järjestelmä olisi edullinen myös kunnille, jotka oppilaspulan takia voivat menettää sekä ammattikoulun että lukion. Jos koulut yhdistetään, sentään yksi koulu säilyy.