Kevätkausi on ollut myös koulutuksen saralla työntäyteistä aikaa. Eduskunta hyväksyi juuri uuden lukiolain, jolla vahvistetaan lukion yleissivistävää tehtävää.
Lakiin tuli monia parannuksia, joista tärkeimpiä ovat erityisopetuksen ja oppimisen tuen lisääminen. Kaikille lukiolaisille tulee henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka sisältää opintoja, ylioppilastutkintoa sekä jatko-opintoja koskevia tavoitteita.
Lukiossa voi opiskella jatkossa laajempia ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Siirtyminen jatko-opintoihin helpottuu, kun jokainen opiskelija saa jo lukion aikana mahdollisuuden tutustua korkeakoulutukseen.
Sivistysvaliokunnassa painotimme, että yhteistyö tulee varmistaa myös korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolella toimivissa lukioissa.
Alkukesästä julkistetussa keskustan koulutuspoliittisessa visiossa olemme hahmotelleet jatkossa lukiolaisille ”oppikansiota”, johon oman kiinnostuksen mukaan voisi kerryttää näyttöä eri oppiaineissa ja rajat ylittäen erilaisilla projekteilla. Tämä voisi toimia osaamisen osoituksena myös korkeakouluihin haettaessa. Myös virkamiesruotsi tulisi saada suorittaa jo lukiossa.
Jokaisella tulee olla oppioikeus toisen asteen koulutukseen, jotta kukaan ei putoa kyydistä. Meidän tulee varmistaa kaikille lapsille tätä varten jo riittävän aikaisessa vaiheessa tuki peruskoulun ensiluokille ja esikouluun. Esitämme opinpolun alkuun ”pienten lasten koulua”, josta eteenpäin siirryttäisiin joustavasti, kun perustaidot, kuten lukeminen, on saatu hallintaan.
Keskusta esittää tulevaisuuskutsuntoja, joihin koko nuorten ikäluokka osallistuu.
Monialaisessa kutsuntatapahtumassa palveluspaikan valinnan ohella jokaista nuorta tuettaisiin tekemään oma tulevaisuussuunnitelma yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Osana kutsuntoja toteutettaisiin maksuton lääkärintarkastus sekä tarjottaisiin opinto- ja uraohjausta, etsivän nuorisotyön palveluita ja ennaltaehkäisevää velkaneuvontaa.
Työelämän murrokseen esitämme osaamisturvaa, jotta uutta koulutusta voi tarvittaessa hankkia kaikissa elämäntilanteissa.
Digitalisaation avulla koulutusta on jatkossa tarjolla yhä enemmän paikasta riippumatta. Jokaisessa maakunnassa on silti oltava korkeakoulu, koska sen merkitys alueen elinvoimalle on tärkeä.
Koulutus on oltava saavutettavissa perhetaustasta, sukupuolesta tai asuinpaikasta riippumatta. Tämän varmistamiseksi haluamme koulutuksen kansallisen saavutettavuussuunnitelman.
Kansakuntana meillä tulee olla selkeä tiekartta, miten tarjoamme jokaiselle mahdollisuuden kouluttautua niin pitkälle kuin on kykyä ja tahtoa, ja nostamme Suomen jälleen koulutuksen huippumaaksi.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Paltamosta.