Liiga: Ilves rökitti Kärpät Rak­si­las­sa

Koronatilanne Oulussa: Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda ka­ran­tee­niin?

Kou­lu­tus on laa­du­kas­ta ja luonto puh­das­ta, rau­han­tur­vaa­jat ovat suo­sit­tu­ja ja ral­li­kus­kit me­nes­ty­viä – Miksi Suo­mel­la on niin hyvä maine maail­mal­la?

Menestynyt pieni kansakunta suurvallan kupeessa on monessa maassa samaistuttava kertomus.

Suomen puhdasta luontoa ihaillaan myös ulkomailla. Kuva Helvetinjärven kansallispuistosta.
Suomen puhdasta luontoa ihaillaan myös ulkomailla. Kuva Helvetinjärven kansallispuistosta.
Kuva: Emil Bobyrev

Menestynyt pieni kansakunta suurvallan kupeessa on monessa maassa samaistuttava kertomus. Useimmiten mielikuva Suomesta on positiivinen, vaikka alkoholin käyttö ja metsähakkuut Etelä-Amerikassa ovat iskeneet siihen vähän säröä.

Menestynyt pieni kansakunta suurvallan kupeessa on monessa maassa samaistuttava kertomus. Suomen maine maailmalla koostuu tästä, mutta myös vähemmän mieluisista luonnehdinnoista.

Maailman paras maine on Ruotsilla. Perässä hiihtää Suomi, heti toisella sijalla.

Näin ainakin väittää maineenhallintaan erikoistunut konsulttiyhtiö Reputation Institute vuosittaisessa Rep Trak -tutkimuksessa vuodelta 2018. Tällä hetkellä yritys tekee maineselvitystä esimerkiksi panimojätti Sinebrychoffille.

Suomi on monen mittarin mukaan maailman kärkimaita. Tilastokeskus listasi satavuotisjuhlavuonna 34 eri vertailua asioista, joissa Suomi on maailman paras, ja lukuisia muita, joissa sijoitutaan muuten kärkeen.

Joukossa ovat muun muassa riippumaton oikeuslaitos, valtion vakaus sekä onnellisuus, rehellisyys ja tasa-arvo.

Asiantuntijoiden mukaan hyvä maine on ansaittu, vaikka osin myös luotu.

"Altavastaajan rooli Hollywoodin peruskauraa"

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Suomesta opetetaan maailmalla tarinaa, joka toistaa monessa muussakin maassa tuttua kuvastoa.

Tässä kansalliskertomuksessa pieni maa kamppailee olemassaolostaan ison rinnalla. Siihen on Aaltolan mukaan helppo samaistua: voittajaan.

– Altavastaajan roolihan on Hollywood-elokuvissa peruskauraa.

Samanlaisia huomioita varhain opitusta Suomi-kuvasta kertoo ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras.

Hänen mukaansa käsitys maasta muodostuu jo teini-iässä. Se on lisäksi melko vakaa.

– Joskus voi tulla uutinen, joka ei ole Suomen kannalta paras mahdollinen, ja joudumme jossain kysymyksessä huonompaan valoon. Sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta isompaan kuvaan.

Sademetsien hyväksikäyttäjä, mutta työpaikkojen tuoja

Kamraksen johtama maakuvayksikkö pyrkii vaikuttamaan siihen, että Suomeen liitettävät mielikuvat olisivat mahdollisimman mieluisia. Tästä huolimatta ulkomailla esille nousee myös negatiivisia puolia maasta.

Vuonna 2008 Financial Times kirjoitti, kuinka vaalirahakohu tahraa Suomen mainetta. Kreikan talouskriisiin liittyvät takuut EU:ssa ja perussuomalaisten nousu ovat saaneet myös kriittistä huomiota.

Aaltola uskoo muiden maiden ymmärtävän, että Suomellakin on välillä omia intressejä. Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomi voi välillä näyttää ulkopuolelle ylimieliseltä ja kylmältä maalta, joka ei esimerkiksi satsaa samalla tavalla kehitysapuun kuin pohjoiset naapurit.

Esimerkiksi metsäteollisuuden toiminta Etelä-Amerikassa on aiheuttanut yhteiskunnallisia jännitteitä.

– Siellä Suomi saattaa näyttäytyä maana, joka ainakin hetkellisesti hyväksikäyttää Brasilian sademetsiä, mutta myös tuo työpaikkoja.

Kaurismäen Berliini-sammallus sopii stereotypiaan

Useimmiten mielikuva Suomesta on positiivinen. Suomen Saksan-instituutin johtaja Laura Hirvi kuvaa kriittisten saksalaisten suhdetta Suomeen jopa yllättäväksi.

– Välillä tuntuu, että heillä on romanttinen kuva Suomesta. Siellä kaikki on hyvin ja ongelmia ei ole, toisin kuin Saksassa, jossa internet ei toimi kaikkialla ja koulujen väliset erot ovat suuria.

Hirven mukaan Suomi-kuvaa ylläpitävät mediakirjoitusten lisäksi erilaiset hahmot. Esimerkiksi Kimi Räikkönen ja Samu Haber vahvistavat käsitystä omalaatuisesta ja saksalaisten näkökulmasta kuivaa huumorintajua harjoittavasta Suomesta.

Hahmojen kautta elävät myös negatiiviset stereotypiat. Kun Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2017 parhaan ohjaajan palkinnon saaneen Aki Kaurismäen arveltiin olleen humalassa, Suomessa asia herätti keskustelun tilanteen sopivuudesta.

Saksassa asia kuitattiin Hirven mukaan paljon kevyemmin.

– Saksalainen media oli, että noh, sehän on Aki. Humalassa esiintymistä osattiin odottaa, ja se elvytti stereotyyppiä alkoholiin taipuvasta suomalaisesta.

Keppihevosen mainetta vaalitaan

Aaltola uskoo, että Suomen hyvien asioiden korostaminen on myös maille keino puolustella omaa politiikkaansa – eikä keppihevosen haluta näyttää ontuvan.

Jos kotimaan koulutusjärjestelmää halutaan parantaa, Suomi on yleinen esimerkki, mutta argumenttia voisi heikentää, jos samalla mainitsisi maan laajat koulutusleikkaukset.

Kamras nostaa esille, että Suomesta huomioidut asiat muistuttavat niitä, joilla houkutellaan osaajia maahan. Maailman ykkösosaamisen sijasta korostetaan ennemmin sitä, millaista täällä on asua.

– Maailmalla ollaan entistä kiinnostuneempia inhimillisistä asioista.

Aaltola puolestaan nostaa esille korruption maailmanlaajuisena ja ihmisten olosuhteita nakertavana ilmiönä.

– Se on usein ylenkatsottu mittarina, mutta autoritaarisissa maissa se korostuu, jos ihmiset ovat närkästyneitä lainmukaisuuden puutteesta

Vastakohta Trumpille ja maailman tapahtumille

Median ja mallisuomalaisten lisäksi kuvaan vaikuttavat tavalliset suomalaiset. Jos auto hajoaa Ähtärissä, millaista apua turisti saa? Minkälainen asiakaspalvelija kohdalle sattuu Marimekon myymälässä?

Aaltolan mukaan Suomi on onnistunut maakuvan ylläpitämisessä hyvin. Hän ottaa esimerkiksi suomalaisen passin, jolla tarvitsee viisumia vain harvoihin maihin.

– Suomea ei selvästikään koeta uhaksi tai ongelmaksi, ja suomalaiset pystyvät liikkumaan maailmalla. Meillä on pieneksi maaksi hyvä maine.

Hirvi pohtii, että Suomen kohottaminen voi heijastaa maailmanpolitiikan murrosta.

– Kun maailmassa tapahtuu asioita ja Yhdysvalloissa on Trump, niin sitä ehkä miettii, missä olisi turvapaikka ja ihannepaikka, jossa asiat ovat omasta perspektiivistä vielä hyvin.

Rauhanturvaajat

Koulutus

Lappi

Alkoholi

Kilpa-ajajat

Näistä Suomi tunnetaan

Rauhanturvaajat

– Monet halusivat tehdä töitä suomalaisten kanssa, sillä meitä pidettiin ammattitaitoisina sekä turvallisina, kertoo Afganistanista palannut rauhanturvaaja. Hän arvelee luottamuksen syiksi hyvää asepalvelusta sekä ihmisten monipuolisia koulutustaustoja. Lisäksi Martti Ahtisaari, Elisabeth Rehn ja Pekka Haavisto ovat kunnostautuneet rauhantyössä.

Koulutus

Pisa-tulosten muisto kantaa kauas, kun taksikuskit Romaniasta Arabiemiraatteihin tietävät suomalaisen koulutusjärjestelmän, josta kirjoitetaan säännöllisesti kehuvia juttuja maailman medioihin. Usein aiheeseen liittyy myös väärinkäsityksiä, kuten ajatus siitä, ettei oppilaille annettaisi lainkaan läksyjä.

Lappi

Petteri Punakuonon laittaminen käristyslautaselle puolukkahillon ja perunamuusin kylkeen on monessa maassa järkytys, vähän kuin suomalaisille korealaisten koiraruoat. Ulkomaalaisille tuttuja ovat niin joulupukki kuin Suomen luonto järvimaisemineen sekä pohjoisen tuntureineen.

Alkoholi

Maailmalle Suomi-kuvaa vieneen Aki Kaurismäen elokuvissa on läsnä väkijuoma, jossa on pakinoitsija Bisquitin mukaan enemmän vero- kuin alkoholiprosentteja. Dosentti Pietari Kääpä huomauttaa kirjassaan "The Cinema of Aki Kaurismäki", että myös ulkomaiset kriitikot ovat kiinnittäneet elokuvissa huomiota alkoholiin.

Kilpa-ajajat

Keke ja Nico Rosberg, Kimi Räikkönen, Mika Häkkinen, Ari Vatanen, Valtteri Bottas, Jyrki Järvilehto, Mika Salo, ja vielä moni muu. Maailmalla vähemmän huomiota on niittänyt Formula 3 -luokassa ajanut muusikko Anssi Kela.