Kou­lu­tus on Akus­tii­kan kul­ma­ki­vi

Järjestyksessä neljäs Suomessa toteutettava EU-kulttuurikeskushanke, joka tällä hetkellä kantaa nimeä Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikka, on edennyt jo sisät

Kauan kaivattu. Kulttuurikeskuksen sali alkaa jo näyttää konserttisalilta, toteaa käyttöpäällikkö Veli Lesell (oik.) salin parvelta. 11 metriä korkeaan saliin istumapaikkoja tulee kaikkiaan 373. Lavalla on neliöitä noin 180.
Kauan kaivattu. Kulttuurikeskuksen sali alkaa jo näyttää konserttisalilta, toteaa käyttöpäällikkö Veli Lesell (oik.) salin parvelta. 11 metriä korkeaan saliin istumapaikkoja tulee kaikkiaan 373. Lavalla on neliöitä noin 180.
Kuva: Liisa Lehto-Peippo

Järjestyksessä neljäs Suomessa toteutettava EU-kulttuurikeskushanke, joka tällä hetkellä kantaa nimeä Ylivieskan kulttuurikeskus Akustiikka, on edennyt jo sisätyövaiheeseen.

Avajaiskonsertti 25-30 vuotta hankkeilla olleessa konserttisalissa on maaliskuun 30. päivänä. Siinä esiintyy sukujuuriltaan ylivieskalainen sopraano Soile Isokoski.

Ylivieskan kulttuurikeskuksessa on ainoana Suomessa yhdistetty kulttuuri ja koulutus. Koko rakennus on opetusväline, jota käyttävät ammattikorkeakoulun mediainsinööriopiskelijat ja koulutuskuntayhtymän media-assistenttiopiskelijat sekä musiikkiopistolaiset.

Kulttuurikeskuksen johtajana vuodenvaihteessa aloittava kulttuurisihteeri Tapio Helander ei jaksa uskoa, että koko hanke olisi edes toteutunut ilman koulutuskumppanuutta. Sen avulla taloon saadaan peruskäyttöä ja sen mukana vuokratuloja.

Kulttuurikeskus on noussut Päivärinnan koulun kylkeen. Koulu ja kulttuuri on yhdistetty talossa jo aiemmin, sillä koulu peruskorjattiin myös musiikkiopiston tarpeisiin.



Jopa kaukokonsertteja


Tapio Helander toteaa, että viestintäalan koulutus oli valttikortti, jolla hankkeeseen saatiin hyvin EU-rahaa. Ulkopuolista rahaa on tulossa noin 60 prosenttia. Kaupungin veronmaksajille noin 3,5 miljoonan euron kustannuksista jää 40 prosenttia.

Yksityinen rahoitus oli tärkeää, että hanke meni läpi. Kannatusyhdistyksen tavoite 870 000 euron summasta alkaa Helanderin mukaan olla kasassa. Se koostuu tuolimyynnistä, salin nimen myynnistä, avustuksista, tilavuokrista ja tukitilaisuuksista sekä kaupungin lainasta, joka maksetaan takaisin kymmenessä vuodessa lähinnä viestintäopetuksen tilavuokrina.

Ääni- ja valoilmaisun opetus järjestetään mediakeskuksen ja konserttisalin muodostamassa kokonaisuudessa. Soittostudiossa samoin kuin salissa voidaan tehdä äänityksiä. Tiedonsiirto on suunniteltu palvelemaan koulutusta, kokouksia ja jopa kaukokonsertteja.

"Taloon tuleva kuvan- ja äänensiirtotekniikka on uusinta mahdollista. Sen avulla voidaan järjestää etäopetus vaikka Kiinaan, jos toisessa päässä on samanlaiset laitteet", Helander sanoo.



Tilaisuuksien tavaratalo


Kulttuurikeskuksen käyttötavoitteeksi on asetettu 110 kulttuuritilaisuutta ja 60 koulutustilaisuutta vuodessa. Kulttuurista talon omaa tuotantoa on kolmannes, ja loput on ulkoistettua. Sisältötuotantoa on suunniteltu jo vuodesta 1999.

Helander vertaa keskusta tavarataloon, joka pyrkii monipuoliseen tarjontaan. Konserttisalissa paino on kuitenkin enemmän klassisessa kuin populaarimusiikissa. Viihdekonsertteja tarvitaan, jotta talo pärjää. Viihdetaitelijat, jotka kiertävät kulttuuritaloja, Helander toivottaa tervetulleiksi Ylivieskaan.

Klassisen ja viihteen lisäksi salissa kuullaan jazzia, folkia ja poppia. Sali soveltuu myös tanssille ja pienimuotoiselle teatterille.

Koko kulttuurikeskuksen kävijämääräksi on arvioitu 50 000 kävijää vuodessa. "Toiminnalliset tavoitteet tullaan komeasti saavuttamaan ja ylittämään", Helander uskoo. Konserttisalin ja opetustilojen lisäksi keskukseen tulee näyttelytila, jossa järjestetään vuosittain 15 näyttelyä. Ensimmäisen näyttelyn pitää ylivieskalainen taidemaalari Lena Koski.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä