Matalasti koulutetun elinajanodote on yli neljä vuotta pienempi kuin korkeasti koulutetun, kertovat Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tilastot.
Tutkijat myöntävät, että sosiaalisella asemalla ja terveystilanteella on selkeä yhteys. Yhteydet ovat kuitenkin moniselitteisiä ja historiallisesti muodostuneita.
"Tämä ei ole luonnonlaki. Esimerkiksi 60-luvulla havaittiin johtajan tauti, joka tappoi paljon hyvissä asemissa olevia ihmisiä. Nyt asetelmat ovat muuttuneet päälaelleen", analysoi tutkimusprofessori Antti Uutela THL:stä.
Johtajan taudilla tarkoitetaan sydän- ja verisuonitauteja. Vuosikymmenien saatossa johtajat muuttivat elintapojaan, kun taas vähemmän kouluja käyneet pinttyivät vanhoihin tapoihinsa.
Yhtälö tarkoitti sitä, että sydän- ja verisuotauteihin sairastui enenevässä määrin matalasti koulutettuja.
Uutelan mukaan koulutustausta selittää hyvin sitä, miten terveystietoa omaksutaan.
"Pitkä koulutus auttaa ylipäätään omaksumaan asioita, ja elintavat opitaan nimenomaan pitkässä prosessissa."
Erot elinaikaodotteissa ovat kasvaneet tasaiseen tahtiin aina 1970-luvulta lähtien.
Taustalla vaikuttaa 70-luvulla aloitettu terveysvalistus, joka aloitettiin, kun tutkijat huomasivat pohjoiskarjalaisten korkean kuolleisuuden sydän- ja verisuonitauteihin. Uutela kuvaa Pohjois-Karjalan silloisia kuolleisuuslukuja maailman suurimmiksi. Valistusta kutsuttiin Pohjois-Karjala-projektiksi.
Työterveyslaitoksen teemajohtaja Päivi Husman kuvaa kampanjaa menestystarinaksi.
Lue lisää lauantain Kalevasta!