Opetusministeriön linjauksen mukaan kaikkien vaikeavammaisten tulee saada oikeus peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutuspaikkaan vuoteen 2006 mennessä. Tavoite on haasteellinen, sillä viime vuonna toteutunut luku oli noin sata henkilöä. Kaikkien koulutusta tarvitsevien vaikeavammaisten määrä ei ole edes selvillä.
Koulutuspäällikkö Marjo Reunanen Kehitysvammaisten tukiliitosta arvioi, että kehitysvammaisia on kaikkiaan noin 30 000, ja he kaikki tarvitsevat yksilöllistä opetusta. Erityisesti sitä tarvitsevat vaikeavammaiset, joita kehitysvammaisten määrästä on suurin osa.
Haaste on valtakunnallisesti kova, mutta Oulussa tavoitteen toteutuminen ei näytä pahalta. Merikosken ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on Pohjois-Suomen tärkein vammaisille koulutusta tarjoava laitos. Mukaan on tulossa muita oppilaitoksia täydentämään tarjontaa.
Työtoiminnan johtaja Helena Hemmilä kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta kertoo, että Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos on tarjonnut parin vuoden ajan koulutuspaikkoja vaikeavammaisille.
Oulussa koulutukseen tulisi päästä noin 40 vaikeavammaista vuosittain, ja suurimmalle osalle paikka järjestyy. Kaikkein vaikeimmin vammaisille on hankalinta löytää paikkaa.
Merikoskelle tulee ensi talven aikana valmennuksen ja kuntoutuksen talon, joka helpottaa paineita vaikeavammaisille järjestettävästä koulutuksesta. Talo kunnostetaan yhdestä Intiön puukasarmin rakennuksista.
Koulutusjohtaja Raili Tervonen-Rossi Merikoskelta sanoo, että koulutus antaa vaikeavammaisille valmiuksia elää arkielämään ja luo pohjaa henkilön tulevaan työpaikkaan tai työhön työkeskuksessa.
Marjo Reunanen korostaa, että vaikeavammaisten oikeudesta koulutukseen tulee tiedottaa kentällä tiuhaankin, jotta opetusta järjestettäisiin kaikille. Vammaisten koulutuksessa ongelmia ovat asenteet ja asian uutuus. Jatkokoulutusta vaikeavammaisille alettiin järjestää vasta viime vuosikymmenen lopulla.
Vaikeavammaisille annettava koulutus on yksilöllisempää kuin tavanomainen koulutus, ja sitä tarjoavat erityisammattioppilaitokset. Nykysuuntauksen mukaan Merikosken kaltaiset suuret yksiköt järjestävät etäopetusta alueelle sen mukaan, missä on tarvetta.
"Näin asian pitäisi mennä, jos yksiköt toteuttaisivat niille annettua koulutustehtävää. Käytännössä näin pitkälle ei ole päästy. Oikealle tielle on lähdetty, mutta määrä ei ole vielä riittävä", Reunanen sanoo.
Opetusministeriö on myös linjannut, että kaikille kehitysvammaisille tarjottavan koulutuksen tulee olla työelämäpainotteista, silloin kun koulutuksen tavoitteena on ammatin oppiminen ja työelämään siirtyminen. Tämä sopii Reunasen mielestä erittäin hyvin. Kehitysvammaiset oppivat yleensä parhaiten käytännön taitoja.
Työvalmentajat työnhaun avuksi
Kehitysvammaisille sopivia töitä ovat monenlaiset avustavat tehtävät muun muassa hoiva-alalla, laitoskeittiöissä, kiinteistöjen huollossa ja siivouksessa. Vaikka koulutus olisi käytännön läheistä, pahin pullonkaula on tietysti työpaikkojen saanti.
Vielä ei ole perinnettä, että vammaiset olisivat muilla työpaikoilla kaikkien kanssa. Asian edistämiseksi kuntien ja työkeskusten palvelukseen koulutetaan työvalmentajia, jotka etsivät työpaikkoja vammaisille nuorille ja auttavat heitä alkuun uudessa työpaikassa.
"Mikään ei estä nykyisten työkeskusten henkilökuntaa toimimasta jo nyt tällä tavalla. Vanhan ammattikunnan ajattelutapaa on vaikea kääntää toimimaan uudella tavalla. Siksi nämä uudet työvalmentajat ovat tarpeen", Reunanen toteaa.