Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ovat yksimielisiä siitä, että terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus ovat kuntien tärkeimmät tehtävät heikkenevän talouskasvun aikana.
Koulutus on kaikilla kärkikolmiossa. Jyrki Katainen (kok.) nostaa opetuksen ihan ykkössijalle Hän perustelee tätä sillä, että lapsissa on koko tulevaisuutemme. Jutta Urpilainen (sd.) niputtaa kaikki laadukkaat hyvinvointipalvelut samalle viivalle.
Rohkeasti selkeän ennustuksen siitä, kuinka monta kuntaa Suomessa on seitsemän vuoden päästä on, tekee Timo Soini (ps.). Hän ilmoittaa tarkan lukumäärään: 200 kuntaa. Nyt kuntia on 415 ja ensi vuoden alussa 348.
Matti Vanhasen (kesk.) mielestä kuntien lukumäärä ei ole olennainen asia vaan se, miten kunnat selviytyvät palveluvelvoitteistaan ja alueensa elinvoimaisuuden turvaamisesta. Katainen painottaa, että kunnan kestävä talous on ainoa itsehallinnon tae.
Valtionosuuksilla ei hänen mukaansa voida paikata hallinnosta ja palveluiden huonosta järjestämisestä syntyviä puutteita.
Veronmaksajien maksama raha ei lisäänny siirtelemällä sitä yhteiskunnan taskusta toiseen, Katainen muistuttaa.
Martti Korhosen (vas.) mielestä kunnille pitäisi antaa oikeus määritellä palvelumaksut itse. Hän pitää silmänkääntötemppuna sitä, että valtio panee kunnat nostamaan palvelumaksuja ja leikkaa korotuksista tulevat lisärahat omaan pussiinsa.
Muut painottivat, että valtio määrittelee vain maksujen ylärajat ja kunnilla on mahdollisuus joustaa harkitusti alaspäin. Päivi Räsänen (kd.) kaipaa kuitenkin palvelumaksuille valtakunnallista kattoa.
Palvelujen ulkoistamista ei kukaan pidä ihmelääkkeenä rahapulaan. Stefan Wallin (r.) katsoo, että se on toimiva vaihtoehto ennen verojen korotusta tai ilmaispalvelujen karsimista.
Tarja Cronberg (vihr.)sanoo olevansa valmis nousemaan vaikka barrikadille maksuttomien kirjastopalvelujen puolustamisessa.
Kaleva pyysi kaikilta puoluejohtajilta lyhyet vastaukset ohessa oleviin kysymyksiin.Toimitus on lyhentänyt ja tiivistänyt vastauksia.