Oulun yliopisto käynnisti uuden varainhankintakampanjan, jolla se pyrkii keräämään pääomaansa viisi miljoonaa euroa lahjoituksina yksityisiltä tahoilta. Vastinrahaksi valtio lupaa kolminkertaisen potin keruutulokseen nähden.
Hyvä. Enempikään ei olisi pahitteeksi.
Koulutukseen ja tutkimukseen kannattaa panostaa. Oulun yliopisto on malliesimerkki siitä, mitä korkeatasoinen, riittävät resurssit omaava opinahjo voi saada aikaan.
Voi estoitta väittää, että se on ollut avaintekijä Oulun seudun ja muunkin pohjoisen pärjäämiselle kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa.
Niin, siitähän tässä ihmiselossa pitkälti on kyse.
Rahankeruukampanjan lanseeraustilaisuudessa viime torstaina yliopiston varainhankinnan ulkoisen johtoryhmän puheenjohtaja, teollisuusneuvos Jorma Terentjeff korosti, että pohjoisen maisema (nyt ei ole kyse luonnosta) olisi todella karu ilman yliopistoa.
Yliopisto on ollut luomassa vahvaa teollisuuspohjaa alueelle kehittämällä uusia teknologioita. Terentjeff kiitteli ”propellihattuprofessoreita” uskaliaista ratkaisuista, joille aikoinaan naurettiin ja kysyttiin pilkallisesti, mihin niitä tarvitaan. Nyt se tiedetään. Sekin tiedetään, että Oulussa kyetään keksimään vaikka mitä.
Huimia mahdollisuuksia on näköpiirissä ja uudet menestystarinat odottavat tekijöitään. Kaikki tuki innovaatioiden aikaansaamiseksi on tärkeää.
Ei Oulun yliopisto pelkkiä pellepelottomia ole koulinut. Myös pohjoisen lääkärit ja opettajat ovat huomattavilta osin sen tuotosta, muitakaan aloja unohtamatta.
Kokonaisuudessa voikin piillä uuden suuren tulemisen avain: poikkitieteellisyys on omiaan poikimaan uusia näkökulmia ja hyödyntämismalleja.
Humanisti voidaan valjastaa vaikka ihmettelemään, opponoimaan ja innovoimaan luonnontieteiden puolelle. Kansankynttilät tuovat näkemyksen, miten tulevien menestystarinoiden tekijöitä pitäisi kouluttaa.
Saumaton vuorovaikutus ahtaiden tutkijankammioiden sijaan voi avartaa ratkaisevasti.
Ei kuin väliseinät nurin ja turisemaan ennakkoluulottomasti! Avoimia tiloja joissa ajatukset törmäävät kuin hiukkaset kiihdyttimessä. Ajatuspajoja, joissa kaikki voivat lennättää ideoitaan. Heureka!
Yliopisto yksinään ei olisi kuitenkaan mitään. Rajattomuuteen pitää yhdistää myös muu koulutus, mutta ennen kaikkea yritysmaailma.
Oulun yliopiston ensi vuoden teema on osuvasti yrittäjyys.
Elinkeinoelämä on viime aikoina keskittynyt valittamaan kurjuuttaan ja syyttänyt siitä palkansaajia ja suomalaista yhteiskuntaa. Peiliin se ei ole vaivautunut katsomaan, ehkä ei ole uskaltanut. Kannattaisi.
Jos se on kiinni uskalluksesta, on syytä vierailla yliopiston ja muiden opinahjojen väen pakeilla. Sieltä löytyy pöhinää, joka versoo uusia alkuja.
Näinä vaikeina aikoina julkisen sektorin remonttiryhmät tilkitsevät rahareikiä ja oikovat hallinnon mutkia.
Niin menettelevät yrityksetkin, vaikka ennemmin kannattaisi kiihdyttää innovointia. Omaan nykyiseen hyväänkään ei kannata tyytyä, vaan katsoa kauemmaksi.
Rautakangesta on väännettävä jotakin muuta. Luovat voimat pitää valjastaa yritysten käyttöön.
Yritysten sisältäkin voi löytyä yllättäviä voimavaroja kun annetaan ajatusten virrata vapaasti, ja sallitaan niin sanotut tyhmätkin ajatukset.
Niissä kun voi piillä jonkin ison siemen.
Suomi nousi 90-luvun karmeasta montusta innovaatioilla. Samoilla lääkkeillä se tapahtuu nytkin.
Jos leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta, leikkaa tulevaisuudesta. Siihen ei ole varaa.
Kolumni