SAK:laisiin ammattiliittoihin kuuluvat naiset ovat yhä paremmin koulutettuja. Silti miesten ja naisten palkkaero on kymmenessä vuodessa jopa hivenen kasvanut, ilmenee SAK:n tasa-arvoraportin tiistaina julkistetuista tuloksista.
Viime vuonna SAK:laisen naisen euro oli vain 77 senttiä, kun se viisi vuotta sitten oli 79 senttiä.
Alle 35-vuotiaista SAK:laisista naisista joka kolmas on suorittanut ylioppilastutkinnon ja joka viides vähintään opistotason tutkinnon. Samanikäisistä miehistä kolmella neljästä on ammatillinen perustutkinto.
Yksi syy siihen, että koulutustason nousu ei juuri tunnu kohentaneen naisten suhteellista asemaa on se, että SAK:n naiset työskentelevät usein julkisella puolella.
Siellä palkkataso on matalampi kuin teollisuudessa, joka taas työllistää valtaosan SAK:n miehistä. Samasta työstä sama palkka -periaate sinänsä toimii hyvin aloilla, joissa palkkaus yleensä perustuu taulukkopalkkoihin.
"STTK:n ja Akavan jäsenkunnissa miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero on vielä suurempi", huomautti raportin toimittaja Pirjo Pajunen.
Tasa-arvoraportti liittyy laajempaan SAK:n järjestötutkimukseen, jonka perusosa julkistettiin jo pari viikkoa sitten. Tiedot koottiin tammi-helmikuussa 2005, jolloin kyselyyn vastasi yli 6 200 SAK:laisten ammattiliittojen jäsentä.
Yksitoikkoinen työ lisääntynyt
SAK:n raportin mukaan naisten osaaminen jää vieläkin työmarkkinoilla piileväksi voimavaraksi. Yksitoikkoisen ja kaavamaisen toimistotyön määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt, mikä on ristiriidassa koulutustason nousun kanssa.
Peräti kolmannes opistotason tai sitä korkeamman koulutuksen saaneista SAK:laisista naisista kertoi, että he joutuvat toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään kolme neljäsosaa työajastaan.
"Kovasti puhutaan elinikäisen koulutuksen tarpeesta, mutta samaan aikaan ei käytetä hyväksi sitäkään koulutusta, mikä ihmisillä jo on", kummastelee SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilä.
Naiset luottavat tulevaisuuteen
Raportista selviää myös, että kaikista palkansaajista SAK:laiset naiset saavat vähiten työnantajan kustantamaa lisäkoulutusta. Sellaiseen oli vuoden aikana osallistunut vain runsas neljännes vastaajista. Toisaalta myös miehille järjestetty henkilöstökoulutus oli viidessä vuodessa vähentynyt.
Alle 35-vuotiaista SAK:laisista naisista peräti 74 prosenttia kertoi voivansa harkita kouluttautumista uuteen ammattiin. Miehillä vastaava luku oli 51 prosenttia.
Myönteistä tasa-arvoraportissa oli muun muassa se, että tulevaisuus näyttää naisten mielestä valoisammalta kuin viisi vuotta sitten. Esimerkiksi työttömyyttä pelkää entistä harvempi, naisista joka kolmas ja miehistä joka neljäs.