Sadassa vuodessa suomalainen nainen on taistellut tiensä pirteistä parlamenttiin. Naisen historiaa valottaa maanantaina julkistettu Kaari Utrion uusi historiateos Suomen naisen tie (Tammi).
Kirjan julkistustilaisuudessa Utrio peilasi suomalaisen naisen historiaa oman sukunsa kautta: 1800-luvun kirjoitustaidottomat mäkitupalaisnaiset hakeutuivat vähitellen kiinni koulutukseen ja sitä kautta parempaan elintasoon. "Tässä suhteessa naisten sosiaalihistoria peilaa koko maan vaurastumista", Utrio korostaa.
Suomen naisen tie -teos jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään historiaa kronologisesti, toisessa osassa keskitytään työelämän muutoksiin. Kolmannessa osassa tarkastellaan naista taiteen alalla ja neljäs osa keskittyy naisen yksityiselämän muutoksiin.
Vähempiarvoinen enemmistönäkin
Edelleenkin naisten asia on harvojen asia: kaksikymmentä vuotta sitten Kaari Utrio julkaisi ensimmäisen Suomen naisten historiaa käsittelevän teoksensa, Kalevan tyttäret.
"Tuolloin arvelin, että piankin ilmestyisi uusi historiakirja Suomen naisista", Utrio muistelee.
Toisin kävi. Aikaa on kulunut, mutta uusi suomalaisten naisten historia odottaisi edelleenkin tekijäänsä, ellei Kaari Utrio olisi jälleen tarttunut toimeen.
Monilla aloilla nainen on pystynyt taistelemaan asemansa miehen rinnalle. Joillakin aloilla nainen on saavuttanut jopa miestä vankemman aseman.
Näin on esimerkiksi monilla taiteen ja kulttuurin aloilla: sekä tekijöinä että kuluttajina naiset ovat enemmistönä. Vaikka muutos on suuri, arvostusta uskollinen kulttuuritapahtumien naisyleisö ei ole vieläkään saavuttanut. "Puhutaan kyllä näyttelyn avajaisissa käyvistä kukkahattutädeistä, mutta kukaan ei puhu urheilukilpailujen lökäpöksymiehistä", Utrio huomauttaa.
Ehkäisypilleri muuttaa maailman
Naisen asema on monissa käänteissä ollut sidoksissa myös tekniikan tai lääketieteen innovaatioihin. Yksi radikaalimmalla tavalla naisen elämää muuttanut keksintö on ollut ehkäisypilleri.
"Nykyisin nainen voi synnyttää lapsen silloin, kun haluaa. Lisäksi nainen voi olla kohtuullisen varma siitä, että hän itse selviää synnytyksestä elossa ja että hänen lapsensakin selviää synnytyksessä", Kaari Utrio huomauttaa.
Vielä 1970-luvulla avioton lapsi oli monen naisen elämässä suuri häpeä.
Myös aborttilaki vaikutti aikanaan naisten mahdollisuuteen päättää omasta elämästään. Ennen lain voimaantuloa Suomessa tehtiin vuosittain yli 30 000 laitonta aborttia. Monet näistä operaatioista päättyivät kohtalokkain seurauksin.
Lasikattoja on vielä rikottavana
Vaikka Kaari Utrio muistuttaa, että naisasialiikkeellä paljon on vielä tehtävää, hän haluaa myös antaa aihetta myös juhlaan. Naisten äänioikeuden satavuotisjuhlia on syytäkin juhlia. Samalla on syytä monia pioneerinaisia eri elämänaloilla.
"Kaikilla aloilla on aina ollut ensimmäinen nainen, joka on tehnyt muille mahdolliseksi hakeutua uusiin tehtäviin ja uusille aloille", Utrio muistuttaa.
Mutta Kaari Utrio haluaa naisten pitävän yhtä ja tukevan toisiaan.
"Verkostoitukaa, verkostoitukaa, verkostoitukaa", Utrio neuvoi nuorempaa naissukupolvea.