Peruskoululaiset alkavat jakautua lukioon ja ammatilliseen koulutukseen suuntautuviin ryhmiin jo kuudennella luokalla. Valinnan varhaisuus käy ilmi Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivan Koulutuksen arviointikeskuksen vuonna 2003 kokoamasta aineistosta koskien kuudesluokkalaisten oppimaan oppimista. Raportti on vasta kirjoitettavana, se julkaistaneen kokonaisuudessaan tänä vuonna.
"Olemme kysyneet kuudesluokkalaisilta erikseen, aikovatko he jatkaa peruskoulun jälkeen lukioon ja aikovatko he ammattikouluun. Kysymykset on esitetty erikseen, sillä sama henkilö voi haluta molempiin", kertoo Koulutuksen arviointikeskuksen professori Jarkko Hautamäki.
Suurelle osalle kysymyksiin vastanneista tulevaisuus on ollut selkeä. Hännänhuippuna on ollut pienehkö joukko nuoria, jotka arvelevat etteivät he missään tapauksessa aio lukioon. Vastaavanlainen nyppylä on myös ammattikouluun aikomattomien joukossa.
Kolmantena kysymyksenä on ollut, että kuinka varmoja mielipiteestä ollaan. Suurin osa on suhtautunut varmuuteen neutraalisti.
Tytöistä selkeästi suurempi osa aikoo lukioon. Pojista ammattikoulu ja lukio ovat tasavertaisempia vaihtoehtoja.
Monen tekijän summa
Suomessa on tehty useita tutkimuksia koulutusvalintaan vaikuttavista tekijöistä. Yhtenä merkittävänä tekijänä pidetään vanhempien koulutusta ja perheen sosioekonomista asemaa.
Varsinaisiin valintoihin voi vaikuttaa myös vertaisryhmien vaikutus. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen linjan valintaan voivat vaikuttaa parhaiden kavereiden valinnat. Myös koulumenestyksellä on painoarvoa
Kaikkiin koulutusta koskeviin päätöksiin vaikuttavat monet tekijät, joista yksikään ei ratkaise asiaa. Poikien ja tyttöjen suuntautumisessa on pieniä eroja.
"Esimerkiksi poika, jonka koulumenestys on keskitasoa alempi ja hänen vanhempiensa koulutus on peruskoulutasoa, hakee todennäköisesti ammattikouluun. Vastaavasti keskiarvoa paremmin menestyvä tyttö suuntautuu todennäköisesti lukioon vanhempien koulutustaustasta riippumatta", Hautamäki selvittää.
Hallinto ohjaa jakoa
Vaikka tuleva toisen asteen koulutustaho selkiytyy jopa ennen yläasteelle menoa, usein lopulliset päätökset siitä, mille linjalle ammatilliseen koulutukseen tai mihin lukiokoulutusta tarjoavaan oppilaitoksen mennään, tehdään vasta 9. luokan aikana.
Opetushallituksen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaava opetusneuvos Helena Kasurisen mukaan valinta ei ole yksinkertainen ilmiö, vaan lisätutkimusta tarvitaan. Kasurisen luotsaaman, vuosina 2003-2007 toteutettavan valtakunnallisen Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena on, että peruskoululaisten siirtymä toiselle asteelle tapahtuisi entistä suunnitellummin ja koko ikäluokka saataisiin pysymään koulutuksen piirissä.
Suomessa 93 prosenttia peruskoululaisista jatkaa koulutuksessa oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Heistä 54 prosenttia jatkaa lukiossa ja 36 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa. Lisäopetukseen siirtyy noin kolme prosenttia ikäluokasta.
Jakoa ohjataan hallinnollisin päätöksin. Hautamäen mukaan on ilman muuta järkevää pyrkiä lisäämään yleissivistävän koulutuksen osuutta, sillä sen arvellaan johtavan nuorten kannalta parempaan tilanteeseen.
"Lukioihin on mennyt viimeisen 10-15 vuoden aikana noin puolet ikäluokasta. Jos lonkalta arvioin, niin lukio alkoi ajaa ammatillisen koulutuksen ohi noin 20 vuotta sitten", Hautamäki laskee.