Opetusministeriössä on valmistunut ehdotus erillisen koulutuksen arviointineuvoston perustamisesta.
Uusi neuvosto koostuisi koulun ylläpitäjien eli kuntien, oppilaitosten, opetushallinnon, opettaja- ja opiskelijajärjestöjen sekä työelämän osapuolten edustajista.
Neuvoston asettaisi määräajaksi opetusministeriö, ja sen sihteeristö toimisi Opetushallituksen yhteydessä, esittää asiaa pohtinut työryhmä.
Opetusministeriön tiedotteessa työryhmä toivoo kuitenkin vielä lisäselvityksiä siitä, voitaisiinko neuvosto sijoittaa myös esimerkiksi jonkin korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen yhteyteen.
Järjestely muistuttaisi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintaa. Nykyään koulujen valtakunnallista arviointia varten on Opetushallituksessa oma esikuntansa.
Työryhmän muistiossa uudistusta perustellaan sillä, ettei järjestely takaa riittävästi arviointitoiminnan riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä.
"Vaikka sihteeristön muodollinen virkasuhdetta koskeva asema olisi järjestetty Opetushallituksen yhteyteen, sen asiallinen johto olisi neuvoston ja sen johdon alaisuudessa", huomautetaan muistiossa.
Yksittäisiä kouluarviointeja voitaisiin vastakin tilata myös muualta.
Neuvoston sijaintipaikkakunnasta keskusteltaneen vielä, sillä hallituksen linjan mukaan uusille yksiköille pitäisi miettiä muitakin sijoitusvaihtoehtoja kuin pääkaupunkia.
Muistiossa sijoituspaikkaan ei oteta kantaa, vaan esitetään vain eduskunnan sivistysvaliokunnan kannanoton mukaan sen perustamista ”Opetushallituksen yhteyteen”.
Opetushallitus itse sijaitsee Helsingin Hakaniemessä. Viime kesänä antamassaan lausunnossa sivistysvaliokunta kuitenkin nimenomaan totesi, että arviointitoiminnan riippumattomuutta voidaan korostaa sijoitus- ja tilaratkaisuilla.
Sijoituspaikaksi mahdollinen tutkimuslaitos taas voisi olla esimerkiksi Jyväskylän yliopiston yhteydessä toimiva Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kasvatustieteelliset tiedekunnat on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen lisäksi muun muassa Oulussa, Turussa ja Tampereella.
Esityksessä arvioidaan, että neuvoston matka- ja kokouskuluista syntyy valtiolle noin 100 000 euron (600 000 mk) lisäkulut vuodessa.
Lisäksi arviointitoiminnan tehostamisesta ja uusista kansainvälisistä arviointiprojekteista syntyisi vuoteen 2006 mennessä yhteensä parin miljoonan euron lisäkulut.
Opetushallituksen oman arviointitoiminnan menot olivat vuonna 2000 noin 2,25 miljoonaa euroa (13,4 mmk), minkä lisäksi rahaa ohjattiin kansainvälisiin arviointiprojekteihin sekä Jyväskylässä toimivalle Koulutuksen tutkimuslaitokselle.
Muistion mukaan Opetushallituksen vakinaisten arviointivirkamiesten asema turvataan yt-neuvotteluissa sovittavilla ratkaisuilla.
Määräaikaisten virkamiesten työsuhteet ovat voimassa sovitun määräajan. Arviointia hoitaa nyt 17 vakinaista ja 17 määräaikaista virkamiestä.
Uuden neuvoston sihteeristön kooksi arvioidaan 8–10 henkilöä, minkä lisäksi arviointiprojekteihin pestattaisiin tarvittava määrä henkilöstöä.