Hallituksen euromääräisesti isoimmat leikkaukset kohdistuvat seuraavan viiden vuoden aikana sosiaalietuuksiin sekä opetukseen ja tieteeseen.
Suurin osa koulutusleikkauksista yritetään saada kasaan toisen asteen rakenneuudistuksella. Vielä on epäselvää, miten uudistus toteutettaisiin. Hallitusohjelmassa linjataan, että ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä yritetään vahvistaa ja rahoitusta uudistetaan.
- Kipeitä asioita niin opiskelijoille kuin koulutuksellekin, mutta uudistaminen edellä edetään, tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvasi.
Peruskouluista säästetään siten, ettei ryhmäkoon pienentämiseen enää myönnetä valtionavustuksia.
Korkeakouluja patistetaan kirittämään opiskelijoita valmistumaan nopeammin. Korkeakouluista säästetään kohdistamalla leikkauksia niiden hallintoon. Myös korkeakoulujen erikoistumista aiotaan vahvistaa ja korkeakouluverkkoa "rationalisoidaan".
Opintotukikuukausien määrää rajataan, eikä opintotuki enää nouse indeksin mukaan. EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta aletaan periä lukukausimaksuja.
Hallitus suunnittelee myös korkeakoulujen valintakoemenettelyn uudistamista ja kesälukukauden ottamista käyttöön.
Kokoomuksen opetus- ja kulttuuriministeriehdokkaan Sanni Grahn-Laasosen mukaan pitkän tähtäimen tavoitteena on kannustaa oppimaan koko ajan uutta.
- Se tarkoittaa peruskoulun uudistamista, uusia oppimisympäristöjä, digiloikkaa peruskoulussa, lisää liikuntaa ja kieliä. Sen lisäksi tehdään toisella asteella ammatillisen koulutuksen reformia ja jatkoa yliopistouudistukselle.