Kohtuus kaikessa, sanotaan.
Limingassa on kiistelty koulukuljetuksista reilut kolme vuotta. Viimeksi kiista äityi lukukauden 2015 alussa viikon kestäväksi lasten koululakoksi. Kyseessä on Tupoksen yhtenäiskoulua käyvien perheiden lapset Selkämaa–Järvenpään alueelta. Kuljetuskiistaa kuntaa vastaan käy alueen toistakymmentä perhettä ja se koskee noin 40 lasta.
Maksutonta koulukuljetusta 3–9-luokan oppilaille ei myönnetty lukuvuonna 2014–2015, koska koulukuljetuskriteerit eivät täyttyneet.
Viikon lakon jälkeen vanhemmat antoivat periksi ja lapset kulkevat kouluun miten kulkevat, mutta ei kunnan järjestämällä kyydillä. Periksi antaminen ei kuitenkaan tarkoita, että asia on silitelty ja taputeltu pois päiväjärjestyksestä.
Vanhemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että kunnan järjestämä maksuton koulukuljetus kuuluu heidän lapsilleen. Vanhemmat perustelevat kunnan lakivelvoitetta, ei suinkaan matkan pituudella, vaan vaarallisuudella.
Tupoksen yhtenäiskoulun nykyinen rehtori on harkinnanvaraisia matkoja myöntäessään toiminut linjassa, sivistyslautakunnan päätöksiä ja lakia noudattaen, aikaisempi rehtori ehkä ei.
Nykyisen rehtorin päätökset pohjaavat Limingan kunnan koulukuljetusoppaaseen ja kunnan tekemään Koululiitu-ohjelmaan.
Liminka on Suomen nuorin kunta, lapsirikas, ja kunta kasvussa, kuten slogan kunnan nettisivuilla kertoo. Asutus on levittäytynyt laajoille lakeuksille ja matkaa lähikouluun saattaa kertyä useita kilometrejä.
Jopa aikuiselle tekee tiukkaa tarpoa yli neljän kilometrin matka. Kun mielikuvaan lisätään huonosti aurattu kinttupolku valaisemattoman maantien laidassa autojen suhahtaessa ohi käsivarren mitan etäisyydeltä, paketti on valmis. Suotta vanhemmat eivät pelkää lastensa hengen puolesta. Testasin reitin, kylmää kyytiä lämpimässä autossakin.
Viime lauantaina Selkämaa–Järvenpään alueen vanhemmat järjestivät kävelytempauksen kunnan virkamiehille ja valtuutetuille. 4,9 kilometrin yhteislähtöön vanhemmat saivat houkuteltua kahdeksan valtuutettua. Aikaihmisiltä koulumatka taittui 1,15 tuntiin. Tuntuukin kohtuuttomalta, että yhdeksän- vuotias lapsi kävelisi päivässä lähes 10 kilometriä ja käyttäisi koulumatkoihin kolme tuntia.
Limingan kunta on linjannut ja päivittänyt koulukuljetuskriteereitä matkan varrella useaan otteeseen.
Joulukuun kokouksessa sivistyslautakunta päätti, että jatkossa koulukyytipäätökset käsitellään rehtoreiden tiimissä. Harkinnanvaraisten kuljetusten päätösvastuu siirtyi koulujen yksittäisiltä rehtoreilta tiimille. Ongelmana kuitenkin on, että rehtoritiimillä ei ole minkään valtakunnan juridista valtaa tai valtuuksia päättää kuljetuksista saati mistään muustakaan. Keskustella toki aina voi.
Tuntuu, että kukaan Limingan kunnassa ei halua ottaa vastuuta koulukuljetuksen järjestämisestä, vaan päätöksentekoa pompotellaan ensin rehtoreilta tiimille, tiimiltä lautakuntaan, lautakunnasta kunnanhallitukseen ja lopulta kunnanvaltuustoon.
Maanantaina vuorossa on kunnanhallitus. Esityslistan mukaan koulukuljetuskriteerien tarkastaminen ei voi koskea ainoastaan Tupoksen aluetta, vaan kaikkia koulukuljetuksia.
Kriteerien mahdollinen tarkastaminen edellyttää lisämäärärahaa vuodelle 2015, jolloin asia tarvittaessa siirtyy edelleen kunnanvaltuuston käsiteltäväksi.
Päätöspallo on pyörähtänyt akselinsa ympäri.
Virkamiehiä väsyttää, koululaiset ja vanhemmat ovat uupuneita taistelemaan. Kunnanhallitukselta odotetaankin suoraselkäistä päätöstä ja pistettä pallottelulle.
Voisiko Limingan kunta tulla puolitiehen vastaan ja järjestää koulukuljetusta vaikean talven yli? Vastaavasti oppilaat voisivat pyöräillä hyvän sään aikana.
Kolumni