Suomessa on sellainen poikkeuksellinen tilanne, että koulutustaso alentaa intoa ryhtyä yrittäjäksi. Kilpailijamaissa tilanne on päinvastainen. Näin toteaa kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk.).
Hänen ideoimanaan järjestettiin perjantaina Oulussa keskustelutilaisuus, jossa yli 30 pitkälle kouluttautuvaa nuorta pääsi kuuntelemaan yrittäjien kertomuksia siitä, miten he ovat ryhtyneet yrittäjiksi.
Karjulan mukaan uudentyyppistä lähestymistapaa pitää etsiä, koska yhteiskunnan huolena on ikääntyminen ja työllisyys. Yritystoiminnassa iso kysymys on siinä, että 60-80 000 pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdosta pitäisi saada tehtyä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti pitäisi myös pystyä lisäämään yritysten nettomäärää.
"Suomalaisten nuorten perusasenne on, että hakeudutaan toisten palvelukseen, vaikka osaaminen on korkealla tasolla", Karjula sanoo.
Yrittäminen ja itsensä työllistäminen koetaan riskialttiiksi.
"Nyt yrittäminen pitäisi löytää uudella tavalla. Sen vuoksi kokeillaan tällaista Yrittäjyyden tarinat -foorumia Oulussa ja ensi viikolla Kajaanissa", Karjula sanoo.
"Minulla on kauppa- ja teollisuusjaoston puheenjohtajana selvä tavoite, että tämä tulisi jollakin tavalla osaksi yrittäjyyden politiikka -ohjelmaa", Karjula sanoo.
Hallituksen yrittäjyyden politiikka -ohjelman tavoitteena on varmistaa yritysten toimintaympäristön vakaa ja pitkälläkin aikavälillä ennustettavissa oleva kehitys sekä nostaa Suomi yrittäjyyden toimintaedellytysten suhteen Euroopan kärkimaiden joukkoon..
Nuoruuden intoa lisättynä kokemukseen
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) toi valtiovallan terveiset tilaisuuteen. Hänen mukaansa on hyvin tärkeää, että nuoruuden intoa ja kokeneiden yrittäjien tietoa voitaisiin yhdistää. Sillä tavoin yrittäjyyteen saataisiin vauhtia ja uusia yrityksiä pystyyn. Ikähaitarin molemmat päät pitäisi saada hyvin käyttöön. Uusia työpaikkoja voi syntyä vain yrityksiin, Lehtomäki sanoo.
Julkisuudessa on keskusteltu hallituksen kovista työllisyystavoitteista. "Hallituksen työllisyystavoitteesta ei pitäisi luopua, muuten pitkällä aikavälillä hyvinvointi ei yhteiskunnassa säily. On avattava uudelleen työkalupakki ja etsittävä sellaisia työkaluja, joilla tavoite saadaan toteutettua", Lehtomäki sanoo.
Työväestön eläköityminen on ongelma. Työn tekijät uhkaavat vähentyä, ja eläköityneille tarvitaan hoivaajia. Lehtomäki muistuttikin, että esimerkiksi palvelualojen yrittäjyys on sellainen asia, johon pitäisi keskittää huomiota.
Tilaisuuteen osallistunut opiskelija Janne Kankaala on jo ehtinyt olla yrittäjänäkin, tällä hetkellä opiskelut ovat kesken. Yrittäjyys on tulevaisuudessakin yksi vaihtoehto.
Kankaala pohti sitä, voidaanko viime kädessä ketään opettaa yrittäjäksi. "Minun mielestäni varsinainen pulma on siinä, että lukkiudutaan liiaksi muodikkaisiin aloihin. Todelliset ideat lähtevät siitä, että vapaudutaan lokerikoista, joita joka puolella mainostetaan, ja tehdään asioita myös päinvastoin", Kankaala sanoo.