Kouluterveydenhuollossa säästäminen tulee kalliiksi. Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä ihmettelee, miksei kunnista löydy näkemystä tehdä kaukonäköisiä, lasten ja nuorten edun mukaisia ratkaisuja.
Varhaisen puuttumisen sijaan voimia suunnataan Rimpelän mukaan yhä enemmän jo raskaiksi päästettyjen ongelmien paikkaamiseen.
"Yhden terveydenhoitajan viran perustaminen saattaa olla valtuustolle aivan mahdotonta, mutta lastensuojeluun osoitetaan silmää räpäyttämättä miljoona", Rimpelä sanoo.
"Kunnilla on ollut 1990-luvun alusta valta päättää, miten kouluterveydenhuolto hoidetaan. En ole varma, että ratkaisu on oikea. Ainakin se tulee kalliiksi", tutkimusprofessori toteaa.
Taso vaihtelee
suuresti
Kuntien välinen vaihtelu kouluterveydenhuollon tasossa on suurta, mutta yleisesti se on heikentynyt.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan yhtä hoitajaa kohti saisi olla enintään 600 oppilasta. Esimerkiksi Oulussa luku on 800 ja Kuopiossa jo lähellä tuhatta.
Monissa kunnissa terveydenhoitajat eivät voi keskittyä pelkästään koululaisiin, vaan töitä tehdään koko perusturvan laajalla kentällä. Vakituinen, jokaisena koulupäivänä auki oleva vastaanotto on vain harvalla koululla.
"Koko kouluterveydenhuollon kustannukset ovat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Raskaaseen lastensuojeluun rahaa kuluu noin 500 miljoonaa euroa", Matti Rimpelä summaa.
Vanhemmilla
vastuunsa
Oulun kouluterveydenhuoltajien vastuuhenkilö Arja Karttunen sanoo, että oppilaiden parissa tehtävää työtä pitäisi voida lisätä. Pienillä kouluilla ehditään käydä vain kerran viikossa ja kolmasluokkalaisten vuositarkastuksista on pitänyt luopua.
"Jokin aika sitten joillakin terveydenhoitajilla oli asiakkainaan jopa 900 koululaista. Kun korjaavaa työtä pitää tehdä jo peruskouluikäisten parissa, asioihin ei ole puututtu tarpeeksi varhain. Resurssipula näkyy selvästi myös neuvoloissa", Arja Karttunen toteaa.
Kynnys terveydenhoitajan karin vastaanotolle on matala. Karttunen kertoo, että lasten ja nuorten kanssa puhutaan kaikesta mahdollisesta.
Usein ilmi tulee myös huoli kavereiden pärjäämisestä. Vanhemmatkin ottavat yhteyttä yhä useammin.
"Lasten ylipaino on kasvava ongelma. Anoreksiaa, masennusta, väsymystä ja perheen ongelmia käsitellään usein. Taas pitää kuuluttaa vanhemmuuden perään: pitäkää huolta lastenne menemisistä, nukkumisesta ja terveistä ruokatavoista."
"Huolehtimista ei voida paikata rahalla, eikä lasten tarvitse kantaa perheen ongelmia", Arja Karttunen tähdentää.
Raahessa yhtä terveydenhoitajaa kohti on noin 800 oppilasta. Terveydenhoitaja Ritva Nauhan mukaan tokaluokkalaisten tarkastukset on pitänyt jättää kokonaan väliin, mutta yleensä vastaanotolle pääsee ilman jonoja.
Ylivieskassakaan ei ylletä täysin suositusrajalle. Vastaavan terveydenhoitajan Pirjo Jääskeläisen mukaan pahin ongelma on pula lääkärin vastaanottoajoista.
Säästöt kirpaisevat
pahasti
Osastonhoitaja Anna-Maija Rontti Kuusamosta puolestaan kertoo, että pienimmillä kouluilla terveydenhoitajan vastaanotto on vain kerran kuussa.
Rontin mukaan oppilaille tehdyn kyselyn perusteella kokonaistilanne on kuitenkin viime vuosina parantunut.
Pienessä kunnassa terveydenhoitajan työkenttä on hyvin laaja. Esimerkiksi Raija Lotvonen ehtii Kestilän 250 koululaisen tavattavaksi vain kerran tai kahdesti viikossa, muut ajat taas kuluvat muun muassa kotisairaanhoidon töissä.
"Tarvetta kouluterveydenhuollolle olisi selvästi nykyistä enemmän. Oppilaita koskevia asioita setvitään puhelimessa muiden töiden ohessa päivittäin", Raija Lotvonen tiivistää.