Koulujen terveydenhuolto on tuuliajolla, sillä kukaan ei kanna vastuuta sille asetettujen suositusten täyttämisestä. Kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden vähyyteen hukkuvat erityisesti psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret.
Stakesille kouluterveydenhuollon resursseja ja suositusten toteutumista tutkinut professori Matti Rimpelä pitää ongelman ytimenä sitä, että oppilaiden terveydenhuolto on liian monen instanssin valvonnassa. Samalla siitä ei ota vastuuta oikein kukaan. "Kouluterveydenhuollolla ei ole kansallista vastuuyksikköä kuten on vaikkapa työterveyslaitos, joka pitää huolta työikäisistä. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteinen vastuuelin olisi paikallaan, sillä nyt ministeriöt vain pallottelevat vastuuta toisilleen."
Kunnissa vastuu kouluikäisten terveydestä on vielä sirpaleisempi, kun omaa osaansa näpertävät sosiaali-, terveys- ja sivistyspuoli. Rimpelän tutkimusryhmän raportista käy ilmi, että yksikään kunta ei täytä kaikilta osin sosiaali- ja terveysministeriön asettamia kouluterveydenhuollon suosituksia.
Kainuussa nuoret ovat jääneet mielenterveystyön väliinputoajiksi. Kuntayhtymän perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara kertoo, että ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kaivattaisiin kuntatasolle ja suoraan kouluihin.
"Toivon, että ensi vuonna voimaan tuleva lastensuojelulaki antaisi potkua alueen kunnille palkata kouluihin koulupsykologeja. Laman ajan lasten pahoinvointi näkyy nyt nuoruuttaan elävissä", Ylävaara kuvailee maakuntaa, jossa toimii yksi ainoa koulupsykologi.
Ei vain yhden asia
Kemissä tiukka taloustilanne heijastuu juuri kouluterveydenhuoltoon. "Kouluterveydenhuolto on meillä kaikkein huonoimmissa kantimissa ennalta ehkäisevässä työssä ", sanoo Kemin terveydenhuollon johtaja Ritva Lundbom.
Pulaa on kouluterveydenhoitajien lisäksi myös koulupsykologeista ja lääkäreistä. Lääkäreistä on kaupungissa muutenkin vajetta, joten kouluterveyslääkärin työstä tehdään vain pakollinen osuus. Lundbom myöntää, että terveydenhuollon resursseissa olisi parantamisen varaa, mutta huomauttaa, että nuorten ennalta ehkäisevä mielenterveystyö ei ole yksinomaan kouluterveydenhuollon asia.
Asia koskettaa myös nuorisotoimen, liikuntaviraston ja opetustoimen alueita. Ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä on Lundbomin mukaan kaikki mielekäs vapaa-ajan toiminta, esimerkiksi liikunta.
Rovaniemelläkään ei kouluterveydenhuollon suosituksiin ylletä, mutta kaupunki on tänä vuonna satsannut erityisesti nuorten mielenterveystyöhön. Alkuvuonna aloitti nuorisopsykiatrian palvelupiste, joka jatkaa toimintaansa ainakin vuoden loppuun. Kyseessä on niin sanottu matalan kynnyksen paikka.