Monessa perheessä voi olla vaikea uskoa, että jälkikasvu vääntäytyy aamuisin silmiään hieroen paikkaan, jota parempaa ei maailmassa ole. He menevät suomalaiseen kouluun.
Laaja kansainvälinen Pisa-tutkimus on jo kahdesti peräkkäin, erilaisia asioita mitaten, todennut saman asian: oppimistulokset Suomessa ovat maailman huippua. Paljon puhuttu panostus osaamiseen näyttää tuottavan erinomaisia tuloksia.
Suomen sisäistä keskustelua seuraten tätä voisi olla vaikea kuvitella. Paljon puhutaan epäviihtyvyydestä kouluissa, opettajien työn aliarvostuksesta, liian suurista opetusryhmistä ja niin edelleen. Tämä kritiikki peittää kuitenkin herkästi alleen sen tosiasian, että koululaitos on pullollaan fiksuja nuoria, jotka ovat saaneet erinomaiset perustaidot.
Mikä tärkeintä, heidän valmiutensa ei riipu vanhemmista eikä asuinseudusta. Vaikka perheen sosiaalisella taustalla on vaikutusta nuorten elämään yksilöinä, Suomen koululaitos hoitaa perustehtävänsä tasapuolisesti. Se on yksi maan vahvuuksista, ja sen vaikutus korostuu Pisa-vertailussa. Tulokset todistavat, että peruskouluun johtaneet uudistukset ovat onnistuneet Suomessa hyvin.
Jatkossahaasteena voi olla antaa erityislahjakkaille yksilöille lisää mahdollisuuksia ja estää heitä turhautumasta. Tähän asti lahjakkaita on ehkä unohdettu, kun on keskitytty luomaan turvaverkkoja syrjäytymisvaarassa olevia varten.
Suomessa lukemisen kulttuuri on vahva ja kirjastolaitos maailman huippua. Kansansivistystyöllä on vankat juuret, joiden varaan on ollut hyvä rakentaa uuden ajan vaatimuksiin vastaavaa koululaitosta.
Pisa-tutkimuksen tuloksella on ainakin kaksi suoranaista seurausta. Se ensinnäkin osoittaa, että valittu tie on ollut perusteiltaan oikea. Osaaminen on Suomen vahvin valtti globalisaation maailmassa, mutta suuri haaste jatkossa on kyetä muuttamaan tieto tuottavaksi toiminnaksi.
Toiseksi tulos nostaa Suomen mainetta jopa arvaamattoman paljon. Koululaitoksen menestys on ehkä laadultaan parasta julkisuutta, mitä jokin maa saattaa saada, ja Pisa-tutkimus on maailmalla erittäin huomattu. Suomea käytetään nyt malliesimerkkinä osaamisesta, eikä tällaista myönteistä lisäarvoa voisi millään PR-kampanjalla ostaa. Nyt se on itse ansaittu.
Japani, Korea ja Hongkong pärjäsivät myös erittäin hyvin, mutta monessa Euroopan maassa soitetaan hälytyskelloja. Merkillepantavaa on sekin, että Yhdysvaltain nuoret saavat osaamisessa päästää noin 30 maata edelleen.
paakirjoitus@kaleva.fi