Suuri osa peruskouluista aloittaa työnsä edelleen aamukahdeksalta tai hieman sen jälkeen. Vaikka aikainen aloitusajankohta on osoittautunut ongelmalliseksi lasten väsymyksen ja vanhempien vuorotöiden takia, kunnissa ei juurikaan ole mietitty alkamisaikojen myöhentämistä.
Kehittämispäällikkö Olli Luukkainen Suomen kuntaliitosta kertoo, että osa kouluista jakaa kylläkin luokkia puolikkaisiin, jolloin osa oppilaista saattaa mennä kouluun vasta yhdeksitoistakin. Varsinaista keskustelua myöhentämisestä ei ole kuitenkaan käyty.
Kunta voi antaa alkamisajasta vain suosituksia, koska koulut päättävät opetuksensa alkamisajoista itse. Omat rajansa koulun alkamiseen tuovat myös koulukyyditykset, jotka saattavat pidentää päivää merkittävästi.
Alkamisajan suositukseen on päädytty esimerkiksi Vantaalla. Siellä opetuslautakunta on suositellut koulun aloittamista vasta kello 8.30-9.00. Suositus koskee lukiota ja peruskoulua neljännestä luokasta alkaen.
Suositukseen ei tosin päädytty opiskelijoiden tai heidän vanhempiensa takia, vaan julkisen liikenteen aamuruuhkien ja säästöjen vuoksi. Vanhempien tuki hankkeelle on joka tapauksessa saatu.
Koulu on jähmeä, mutta lapsen puolella
Aiemmin käytössä olleita koulujen iltavuoroja ei Suomessa ole enää vakavasti harkittu. Luukkaisen mukaan aihe on tosin ajoittain noussut esiin pääkaupunkiseudulla, jossa voimakas muuttoliike on asettanut paineita uusien koulujen rakentamiseen.
Helsingin yleissivistävän koulutuslinjan va. johtaja Marjo Kyllönen myöntää, että kouluissa ei ole huomioitu sitä, että myös pienten lasten nukkumisaika on siirtynyt myöhemmäksi.
Hän painottaa, että muutos ei ole tutkijoidenkaan mielestä lapsen terveen kasvun kannalta toivottavaa. Alkuyön uni on aina laadukkaampaa.
"Koulu on joiltakin osin aina vähän jähmeämpi kuin yhteiskunta muuttumaan", Kyllönen myöntää. - Koulun tehtävänä on vastata yhteiskunnasta tuleviin haasteisiin, mutta onko tarkoituksenmukaista, että vanhemmat ovat 24 tuntia töissä, siitä voi varmasti keskustella.
Kyllösen mukaan on kuitenkin oletettavaa, että koulu joutuu ennen pitkää vastaamaan myös läpi vuorokauden avoinna olevan yhteiskunnan tarpeisiin.
Iltapäivätoiminta alkaa valtaosassa kunnista
Ensi syksynä laajeneva aamu- ja iItapäivätoiminta tuo kaivattua pelivaraa koululaisille ja heidän vanhemmilleen.
"Se tarjoaa perheille konkreettisia mahdollisuuksia yhdistää lasten koulunkäyntiä, työelämää ja muuta vapaa-aikaa", sanoo opetusneuvos Jari Rajanen opetusministeriöstä.
Yleissivistävän linjan johtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriöstä kertoo, että peräti yli 90 prosenttia kunnista on jo ilmoittanut lähtevänsä mukaan toimintaan tai jatkavansa sitä.
Houkuttimena on toiminut se, että valtio myöntää toiminnan järjestämiseen ensi kertaa tukea. Iltapäivätoimintaan on budjetoitu yhteensä 20 miljoonaa euroa ensi syyslukukaudeksi.
Kunnat ovat lähdössä mukaan hyvin erilaisilla satsauksilla: Osa keskittää toiminnan vain ekaluokkalaisille, toiset taas ottavat mukaan myös tokaluokkalaiset ja erityisoppilaat. Jos toimintaa haluaa järjestää tätäkin suuremmalle joukolle, kunnan on pärjättävä omin varoin.
Tuen saamiseksi kuntien on pitänyt ilmoittaa aikeistaan Opetushallitukseen. Tiistaina, päivää ennen määräajan umpeutumista, tieto puuttui vielä 16 kunnalta.
Ekaluokkalaisilla suuri tarve toimintaan
Aiemmin aamu- ja iltapäivätoimintaan on osallistunut noin 40 000 lasta kaikista ikäluokista. Toimintaa on järjestetty lähinnä suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Tarve on kuitenkin osoittautunut huomattavasti suuremmaksi: Opetusministeriön noin vuosi sitten tekemässä selvityksessä vanhemmat ilmoittivat, että pelkästään ekaluokkalaisista lähes 68 prosenttia olisi ollut aamu- tai iltapäivätoiminnan tarpeessa. Ikäluokan koko on noin 60 000 lasta eli jo viimevuotisia ekaluokkalaisista noin 41 000 lasta olisi siis ollut toiminnan tarpeessa.
Opetusneuvos Jari Rajanen uskoo, että kunnilla on aitoa halua järjestää toimintaa sen mukaan, milloin lapset palvelua eniten tarvitsevat. Pääasiallinen tarve toimintaan on silti iltapäivisin.