Abiturientti Salla Rasmuksen lukiovuosia ei voi luonnehtia ainakaan tasaiseksi taapertamiseksi. Koko sen ajan, kun Rasmus on valkolakin saamiseksi ponnistellut, on koulumiljöössä tapahtunut.
Vaikka home- ja kostevaurioista johtunut suurremontti ajoittui Rasmuksen lukiovuosiin, ei 18-vuotias lukiolainen ole katkera -- päinvastoin.
"Nyt täällä on tosi hyvät ja väljät tilat", Rasmus kehaisee.
Rasmus aloitti lukion syksyllä 2003. Tuolloin homeongelma oli jo tiedossa, mutta saneeraus antoi vielä odottaa itseään.
"Silloin pää saattoi tulla kipeäksi pitkän päivän jälkeen."
Todellinen kokemus oli lukukausi 2004--2005, jolloin oppilaat ja opettajat tekivät töitä pihalle pystytetyissä parakeissa. Uusiin tiloihin Rasmus ja noin 400 muuta oppilasta pääsivät viime syksynä. "Ei ole mitään valittamista. Ei todellakaan."
Opettajien tilat keräävät kehuja
Myös koulun rehtori Markus Paavilainen on tyytyväinen. Eikä sana "onnellinen" tee tunnetilalle aina täyttä oikeutta.
"Sisäilman laadusta ei ole tullut enää yhtään valitusta. Meillä on terve koulu. Ja se on pääasia."
Remonttiväen kädenjälki näkyy kaikkialla. Liikuntasalin pinnat, lattia ja pukuhuoneet on uusittu. Aulasta löytyy oppilaille tarkoitettu hiljaisen työn tila. Uutta hallintotilaa koulu sai noin 200 neliön verran. Historian opettaja Kirsi Järvenpäällä on hallintotiloissa työhuone, jonka hän jakaa kollegansa kanssa.
"Tämä on aivan ykkösjuttu. Nyt voin käyttää hyppytunnit tehokkaasti, eikä töitä tarvitse viedä kotiin", Järvenpää kiittelee.
Vanhat naulakot saivat jäädä
Järvenpää muistaa vielä ajan, jolloin kaikki oli toisin. Ennen remonttia koulusta kotiutui nuutunut opettaja.
"Olin 4--5 tunnin työpäivän jälkeen rättiväsynyt, eikä kotitöiden tekemiseen tahtonut riittää energiaa. Ei se aivan normaalia ollut", Kirsi Järvenpää hymähtää kuopatun homeongelman muistolle.
Vaikka remontissa paloi rahaa, ei ylivieskalaisia voi syyttää tuhlailusta. Muutostyöt tehtiin harkiten ja vanhaa kunnioittaen.
Esimerkiksi liikuntasalin uudenkarheiden pukuhuonetilojen naulakot ovat muisto kaukaa menneisyydestä. Yksi osa lukiosta on rakennettu jo vuonna 1964.
"Kaikki vanha ja käyttökelpoinen, vaikkapa pulpetit, on jätetty, jos se on vain ollut mahdollista", Paavilainen huomauttaa.
Pitkän painostuksen jälkeen Järvenpää keksii asioita, jotka kaipaisivat vielä parantamista. Oppilailta ei muutosehdotuksia heru. "Kouluruokailu ja muutamien aineiden (musiikki, kuvataide ja ATK) opetus tapahtuu Rahkolan koulun tiloissa. Lukion koko toiminta olisi hienoa saada saman katon alle", Paavilainen myöntää.