Toppilan lukion lakkautus aiheutti Oulussa ison mylläkän. Harva kunnallispoliittinen päätös on nostattanut viime aikoina yhtä paljon keskustelua. Kuuluvinta ääntä käyttivät etenkin ne, jotka pitivät "koulubyrokraattien" päätöstä tyystin vääränä.
Toppilaa koskevat päätökset on nyt tehty ja niitä toteutetaan, mutta asian jäljiltä mikä tahansa Oulun kouluverkkoa koskeva keskustelu on entistäkin vaikeampi. Sellaiset päätökset, joissa kosketaan olemassa oleviin kouluihin, eivät ole koskaan helppoja. Helppoa ei tule olemaan nytkään.
Katseet ovat nyt kohdistuneet Kastellin, Pohjankartanon ja Karjasillan alueille. Niitä koskevia vaihtoehtoja on käyty läpi apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemen joulukuussa asettamassa työryhmässä.
Tuon työryhmän enemmistö vihelsi pelin poikki tiistain kokouksessa. Äänestyksen jälkeen päätettiin, että lähtökohdaksi jää koulujen kehittäminen nykyisellään. Muissa vaihtoehdoissa yläasteita ja lukioita olisi pyöritelty, esimerkiksi näin: Kastellista olisi lähtenyt lukio Karjasillalle, josta yläaste olisi muuttanut Pohjankartanoon, ja sieltä puolestaan yläasteen oppilaita olisi siirtynyt Kaukovainiolle syntyvään yhtenäiseen peruskouluun.
On helppo arvata, että yläasteiden ja lukioiden siirtely tällä alueella ei miellyttäisi läheskään kaikkia. Uusi kouluriita nousisi takuuvarmasti. Tässä mielessä työryhmän enemmistön päätös oli ilman muuta helpoin ratkaisu, semminkin kun pakottavaa ulkoista syytä muutoksiin ei ole nähtävillä.
Ongelmana on kuitenkin se, että tällä hetkellä ei ole olemassa mitään tehtyä päätöstä tukevia kustannusarvioita. Tehtiinpä muutoksia tai ei, koulutiloja on joka tapauksessa tarvetta remontoida. Ahtaus koettelee erityisesti Kastellin koulua. Mikäli jokin ratkaisu tuottaa oleellisia hintaeroja muihin verrattuna, sen pitää voida vaikuttaa kokonaistilanteen arviointiin. Poliittisilla päättäjillä tulee olla mahdollisuus vielä tällaiseen harkintaan. Harkintaa helpottaa, että seuraaviin vaaleihin on vielä aikaa.
Koulupäätökset ovat isoja asioita, ja kunnallisen demokratian kannalta tapa valmistella asioita virkamiesjohdon nimeämässä pienessä työryhmässä ei ole täysin ongelmaton. Alkuvaiheen linjaukset ohjaavat herkästi koko jatkokäsittelyä asiassa kuin asiassa.
Etenkin Toppilan kokemusten jälkeen on syytä korostaa mahdollisimman läpinäkyvää ja demokraattista valmistelua. Kyse ei ole vain taloudesta tai tehokkuudesta, vaan koulupäätökset vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti tuhansien oululaisten arkielämään.
paakirjoitus@kaleva.fi