Kaupungin ympäristövirasto on tutkinut ala-asteen oppilaiden ravintosisältöä Oulussa ja naapurikunnissa. Oululaislapset syövät selvästi pienempiä annoksia ja saavat näin ollen vähemmän energiaa.
Kun kouluruuan pitäisi tyydyttää kolmanneksen koululaisen päivittäisestä energian tarpeesta, niin Oulussa jäädään vain 14-17 prosenttiin. Naapurikunnissa lapset napsivat kouluruuasta 18-22 prosenttia päivittäisestä energiatarpeestaan.
Terveystarkastaja Tuula Lumilan mielestä oululaislapsien vanhempien on syytä olla asiasta huolissaan.
"Tilanne on syytä korjata. Vanhempien kannattaa kysyä kouluruokailusta lapsiltaan. Onko vika ruuassa vai ovatko pienet annokset tapa ja malli toisilta lapsilta? Myös kouluissa on syytä keskustella asiasta", Lumila huomauttaa.
Oulun lisäksi peruskoulun ala-asteen oppilaiden aterioiden kokoa ja energiasisältöä arvioitiin Oulunsalossa, Muhoksella, Hailuodossa, Lumijoella, Limingassa ja Pudasjärvellä. Kunnat osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisesti.
Ympäristöviraston mukaan syy oululaislasten pienempään energiansaantiin on siinä, että koululaiset ottavat pääsääntöisesti itse annoksensa. Tällöin annokset ovat selvästi naapurien annoksia pienemmät. Useat oppilaat eivät syö suositusten mukaisia annoksia. Myös leipä ja maito jätetään tutkimuksen mukaan syömättä.
Oulun kaupungin koululaisten ruoka-annokset painoivat keskimäärin 158 grammaa ja ympäristökunnissa 280 grammaa. Koko tutkimusalueen keskimääräinen kouluaterian paino oli 249 grammaa. Pienin tavattu ateria painoi 94 grammaa.
Oulun ala-asteen koulujen keskimääräinen energiasisältö oli 159 kilokaloria, kun koko alueen keskiarvo oli 250 kilokaloria. Leivän, levitteen ja maidon energiasisällöksi lasketaan lisäksi 170 kilokaloria. Niinpä oululaiskoululaisen energialataus on päivällä 329 kilokaloria ja naapurikuntien koululaisten 420 kilokaloria.
Oulun koulujen ruuissa myös hiilihydraattien määrä oli useissa tutkimusnäytteissä alle suositusten, kun parissa näytteessä rasva-arvot ylittyivät. Valkuaisaineiden osalta ylittyivät suositukset 80 prosentissa Oulun näytteissä.
Ruoka tarjoillaan
liian kylmänä
Kouluruokailussa saatavan energian osuus jäi alle suositusten jokaisessa ruoka-annoksessa Oulussa ja lähes jokaisessa annoksessa koko tutkimusalueella. Kouluaterian monipuolisuus toteutuu vain, jos oppilas syö aterian kaikki osat eli lämpimän pääruuan, salaatin tai tuorepalan, leivän, levitteen ja lasillisen maitoa.
Ympäristövirasto havaitsi, että kouluruokaloissa tarjoiltu vesi on usein kylmää suoraan hanasta. Maito taas tarjotaan usein ilman jäähdytyslaitteita, jolloin maidon lämpötila on kohonnut yli kahdeksan asteen.
Viraston mielestä kouluruokailussa maidon tarjoiluun pitäisi järjestää kylmälaitteet.
Ruoka tarjoillaan usein vastaavasti liian kylmänä, joten kouluissa pitäisi panna huomio siihen, että viimeisetkin syöjät saavat ruokansa riittävän kuumana. Yhtenä keinona lisätä ruuan menekkiä kouluissa voisi viraston mukaan olla malliannoksen asettaminen esille ruokalaan.
Oulun kaupungin ympäristövirasto teki tutkimuksensa vuonna 2002.
Oulun Aterian johtaja Riitta Lappalainen ei ole vielä saanut tutkimusta käsiinsä. Hänen mielestä ydinkysymys on siinä, miksi koululaiset eivät syö. Aterioiden kokoa ei kouluissa rajoiteta vaan santsaaminen on mahdollista.
"Kyllä se on totta, että koululaiset ottavat erittäin pieniä annoksia, kun katsoo heidän ruokailuaan. Lapset ottavat ruokaa kuin linnunpoikaset."
Lappalaisen mukaan yksi ongelma on siinä, etteivät lapset osaa syödä perusruokaa.
"Kodeissa ollaan miltei pääasiassa pikaruuan varassa. Siksi toivelistalla ovat hampurilaiset ja pitsat. Koululaiset ovat ottaneet ruokansa kouluilla itse jo ennen Oulun Aterian perustamista. Tämä on toteutettu opetustoimen kanssa yhteistyössä. Siinäkään ei ole ideaa, että lautaselle lätkitään ruokaa kauheasti ja miltei kaikki menee laskiin. Se on varojen tuhlausta. Siinä, että lapset ottavat itse annoksensa, on mukana kasvatusnäkökulmaa."
Oulun Ateria aikoo kevään aikana tutkia kouluissa ja muissa ruokaloissa asiakkaiden mielipiteitä ruuasta ja palvelusta.