Kouluruuan pitäisi pitäisi tyydyttää kolmannes koululaisen päivittäisestä energian tarpeesta. Oulussa koululaiset syövät vähän, kuin linnunpoikaset. Heidän energiansaantinsa jää koulussa vain 14-17 prosenttiin, kun naapurikunnissa lapset saavat ruuasta viidenneksen päivittäisestä kaloritarpeesta.
Tuoreen selvityksen mukaan Oulun koululaisten ruuan energiasisältö on pienempi kuin ympäristökunnissa. Myös annosten koot ovat pieniä. Syynä voi olla se, että lapset ottavat itse ruokansa lautaselle ja nirsoilevat. Oulussa ei näet rajoiteta ruuan määrää. Jokainen saa ottaa lautaselle ruokaa niin paljon kuin jaksaa syödä. Ja senkin päälle saa santsata.
Ilmainen kouluruoka on suomalaisen hyvinvointivaltion etu, josta kannattaisi olla ylpeä. Enää ei koulussa tarjoilla limaista klimppisoppaa ja kokkareista kaurapuuroa, vaan kunnon ruokaa. Kouluateria on myös monipuolinen, sillä se koostuu lämpimästä pääruuasta, salaatista tai tuorepalasta, leivästä, levitteestä ja lasillisesta maitoa. Aterian monipuolisuus ja energiatavoite toteutuvat vain, jos oppilas syö aterian kaikki osat.
Osasyynä nirsoiluun voi olla se, että kotona ruoka koostuu valmisruuista, eineksistä, pitsoista ja hampurilaisista. Lapset eivät osaa syödä tavallista perusruokaa, kun sitä ei ennätetä tai osata tehdä. Vanhempien kannattaisi hieman seurata lastensa ruokailua ja huolehtia siitä, että lapset ymmärtävät kouluruokailun merkityksen.
Lapset on myös opetettava kunnon ruokaan ja ruokailutavoille. Jos se ei onnistu kotona, koulun on tehtävä se itse. Ateriointia voidaan harjoitella lukuvuoden alussa. Myös mallilautanen voi olla esillä. Kouluaterioita valmistavien taas on pidettävä huoli siitä, että ruoka on maittavaa ja että ruokalistat vaihtelevia.