Kou­lu­pi­hat an­kei­ta, uimaan liian harvoin

Koulupihojen kunnostustarve nousi päällimmäiseksi melkein kaikkien Kajaanin peruskoulujen kysymyksissä kaupungin päättäjille keskiviikkona pidetyssä koululaiskuulemisessa. Jokainen koulu lähetti kolme oppilasta tenttaamaan kaupungin johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja.

Kajaanin koululaiskuulemisessa on puheenvuoro Kuluntalahden koululla. Vasemmalla Erkki Härkönen, puhumassa Juho Mäkäräinen ja vieressä Maija Kyyrönen. Kuluntalahtelaiset kysyivät koulupihan varusteista, liikenneturvallisuudesta, tietotekniikasta ja lähimmän yläkoulun lakkauttamisesta.
Kajaanin koululaiskuulemisessa on puheenvuoro Kuluntalahden koululla. Vasemmalla Erkki Härkönen, puhumassa Juho Mäkäräinen ja vieressä Maija Kyyrönen. Kuluntalahtelaiset kysyivät koulupihan varusteista, liikenneturvallisuudesta, tietotekniikasta ja lähimmän yläkoulun lakkauttamisesta.

Koulupihojen kunnostustarve nousi päällimmäiseksi melkein kaikkien Kajaanin peruskoulujen kysymyksissä kaupungin päättäjille keskiviikkona pidetyssä koululaiskuulemisessa. Jokainen koulu lähetti kolme oppilasta tenttaamaan kaupungin johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja.

Kajaanissa keskustellaan parhaillaan säästölistasta, joka esittää viiden koulun lopettamista. Kirkkoahon koulu on yksi lakkautettavista. Mira Väisänen kysyi, miksi Kirkkoaho pitää lakkauttaa.

"Kouluja ei pidä lakkauttaa, mutta raha määrää ja se, missä on oppilaita", Raimo Tornberg Keskustan valtuustoryhmästä vastasi. "Päätöksiä ei ole vielä tehty."

Myös Kätönlahden yläasteen lakkautuksesta kysyttiin. Rehtori Martti Niemen mukaan kaupungilla ei ole varaa rakentaa uutta koulutaloa puretun homekoulun tilalle. Kätönlahti remontoidaan nyt päiväkodiksi ja alaluokkien kouluksi.

Pihojen kiipeily- ja leikkitelineitä kaivattiin kouluun kuin kouluun. Paitsi Kätönlahteen: siellä kunnostettiin piha hienoksi muutama vuosi sitten, ja sitten purettiin osa koulua. "Nyt teknisiin töihin joudutaan menemään bussilla eri kouluille", Tommi Anttalainen kertoi.

Osan kouluista pihatoiveet hoituvat sillä, että koulu lopetetaan. Muihin on piharahaa noin 15 000 euroa vuodessa, joka riittää yhteen tai kahteen pihaan vuosittain, ja päiväkodit ovat etusijalla. "Korjauskierto on vähintään 15 vuotta", Markku Haverinen kaupungin tilapalveluista kertoi.

Sitoutumaton valtuutettu Timo Krogerus, entinen Otanmäen koulun rehtori, vinkkasi koululaisia kääntymään kyläyhdistysten puoleen piha-asioissa. "Hakekaa kolmannen sektorin sponsoreita. Otanmäen koulun pihalle Lionsit lahjoittivat telineet ja vanhemmat pystyttivät ne."

Ilkivalta harmitti koululaisia. Koulupihojen telineitä rikotaan ja sotketaan. Kaupunki lupasi kierrättää liikkuvaa valvontakalustoa ongelmakouluilla. Viime aikoina eniten ilkivaltaa on tehty Lehtikankaalla.

Kauempana keskustasta sijaitsevat koulut valittivat uimahalli-, teatteri- ja museokäyntien harvuutta. Kuljetuksiin ei riitä rahaa. Martti Niemi myönsi, että eihän se reilua ole. Koulutoimi on vuokrannut yhden bussin kuljettamaan koululaisia. Niemi lupasi tutkia, olisiko varaa enempään.

Päättäjät neuvoivat koulujen oppilaskuntia tekemään kaupungille kansalaisaloitteen koululaisten kuljetuksista keskustan museoihin, elokuviin tai uimahalliin. Samalla koululaiset oppivat kansalaisvaikuttamista.

Liikenneturvallisuudesta kysyttiin paljon. Vuottolahdesta ei saada pyörätietä Otanmäkeen, mutta Kuluntalahden koulun kohdalle on tulossa keskikoroke.Teppanan koulun Johanna Sirviön toive liikennevalojen merkkiäänen voimistamisesta luvattiin toteuttaa.

Teppanan koulunSini Mäkäräinen kertoi, että autot ajavat liian kovaa ja koululaiset pelkäävät. Tekninen johtaja Timo Soininen sanoi, että vika on autoilijoiden asenteessa. "On koomista, että kun korjaamme kuoppaiset kadut kuntoon, niillä aletaan ajaa rallia ja sitten joudumme rakentamaan kaduille möykkyjä hidastamaan. Lehtikankaan Rinnekadulla ja muilla pitkillä rallisuorilla poliisi valvoo tehostetusti koulupäivinä."

"Jos huomaatte keväällä, että routa on rikkonut pyörätien, kertokaa siitä kaupungille", Soininen kehotti.

Kouluruokakin herätti kysymyksiä. Mikko Kontio Uskalla toimia-ryhmästä sanoi, että kouluruoka maistuu niin karmealle, että pitää syödä roskaruokaa. Koululaisia ruokalistatyöryhmässä edustava Satu Tuuli Karhu Lyseolta totesi, että koululaiset toivovat kasvisvaihtoehtoja ja vähemmän keittoruokia.

Ilmoita asiavirheestä