Helsinki Koululaisten työpäivään harkitaan muutoksia. Opetusministeri Antti Kalliomäki (sd.) sanoi eduskunnan koulukeskustelussa tiistaina, että koulupäivän uudistamisen tarve on ilmeinen.
Kalliomäki uskoo, että pienilläkin muutoksilla, kuten sisällyttämällä koulupäivään harrastustoimintaa tai pidentämällä ruokataukoa, voidaan vaikuttaa oppilaiden viihtymiseen ja koulun hyvinvointiin.
Taustalla on pyrkimys ehkäistä mahdollisimman varhain oppilaiden syrjäytymistä ja koulunkäynnin keskeyttämisiä sekä varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus päästä jatkamaan opintojaan muualla peruskoulun jälkeen.
Toinen haastava työmaa on Kalliomäen mielestä opintojen keskeyttäminen myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi lukuvuonna 2003-2004 opintonsa keskeytti jatkamatta sitä muussa koulutuksessa noin 28 000 henkilöä. Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon eduskunnalle esitellyt opetusministeri luonnehti ongelmaa "ravistelevaksi".
Suurin oppositiopuolue kokoomus epäili, onko valittu koulutuspoliittinen linja ylipäänsä oikea, kun joillakin aloilla koulutetaan selvästi yli tarpeen ja toisaalla on pulaa koulutetuista työntekijöistä. Kaarina Dromberg sanoi, että lukioon menevien osuutta pitäisi hillitä ja ammatilliseen koulutukseen menevien määrää lisätä jopa 50 prosenttiin.
Kokoomuslaisten huolena oli myös, että ammattikorkeakoulut muuttuvat yhä teoreettisemmiksi, jolloin on vaara, että samalla menetetään niiden vahva ammattiosaaminen. Marja Tiura epäili myös, että ammatillista koulutusta ja lukiota hivutetaan yhteen.
Kalliomäeltä kyseltiin moneen kertaan, mitä korkeakouluja tai niiden yksikköjä aiotaan lakkauttaa. Selvää vastausta kyselijät eivät saaneet.
Lakki päässä ruokapöydässä
Huoli koululaisten syrjäytymisestä jo nuoressa iässä oli monen kansanedustajan mielessä, ja hallitusta kannustettiin yritykseen tämän estämiseksi. Matti Saarinen (sd.) päivitteli nykymenoa: nuoriso syö lakki päässä, ei osaa kiittää ja vapaa-ajan viettokin on menossa ranttaliksi.
Sähäkkyyttä koulukeskusteluun syntyi vain hetkeksi, kun kokoomuksen ja SDP:n edustajat ryhtyivät kinastelemaan siitä, miksi kokoomus olisi esittänyt budjettiäänestyksissä vähennystä eräisiin koulutusrahoihin. Kokoomuslaisten mielestä kyseinen koulutusohjelma on aikansa elänyt.
Myös kysymys EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksuista jakaa mielipiteitä eduskunnassa. Vihreiden Kirsi Ojansuu vastusti maksuja, sillä hän epäili, että perässä tulevat lukukausimaksut myös suomalaisille opiskelijoille. Opetusministeri toivoi, ettei asiassa otettaisi vielä itsevarmoja kantoja puoleen eikä toiseen.
Lukukausimaksut ja verovähennys
Arto Satosella (kok.) oli oma ehdotuksensa siitä, miten ulkomaalaisten maksut hoidettaisiin. Hän ehdotti, että ulkomaalainen saisi vähentää maksamansa lukukausimaksut myöhemmin verotuksessa, jos hän jää työhön Suomeen vähintään kolmen vuoden ajaksi.
Kristillisdemokraatit valittelivat hallituksen penseää suhtautumista kristillisten yksityiskoulujen anomuksiin toimintansa laajentamiseksi. Kalliomäki piti parempana, että koulutus perustuu moniarvoisuuteen eikä yhteen maailmankatsomukseen.
Oppositio käytti myös tilaisuuden hyväksi ja arvosteli hallitusta taannoista päätöksistä kehittää opintotukea enemmän lainapainotteiseksi. Kalliomäki ei antautunut isompaan keskusteluun asiasta. Kysymykset tulevista opintotukipäätöksistä hän neuvoi tekemään opintotukiasioista hallituksesta vastaavalle Tanja Karpelalle (kesk.).