Alavieskan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anna-Leena Brax (kesk.) luonnehtii sanalla "katastrofi" hallituksen aikomusta lakkauttaa erityistuki alle 80 oppilaan kouluilta. Alavieskan kuudesta koulusta viiden opinahjon oppilaista maksetaan pikkukoululisää.
Braxin puoluetoveri, entinen kansanedustaja, nykyinen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen tervehtii uudistusta puolestaan miltei riemulla.
"Tämä merkitsee, ettei kuntia rangaista enää kouluverkon supistamisesta. Nythän jopa puolet (koulun lakkautuksesta syntyvästä) säästöstä menee valtiolle", Timo Kietäväinen muistuttaa.
Pikkukoululisää ei olla vallan poistamassa. Se säilyy alueilla, joissa väentiheys on alle neljä asukaista neliökilometrillä. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä Lapin perukoita.
Sanailua käytiin Braxin kotikentällä Alavieskassa, missä useita kymmeniä lilliputtikuntien edustajia osallistui Kuntaliiton pienten kuntien neuvottelukunnan vuotuiseen tapaamiseen maanantaina.
Päivän puheenaihe - kuntatalous ja koulut - on mitä ajankohtaisin juuri Alavieskassa, missä parhaillaan viritellään keskustelua kouluverkosta.
2 900 asukkaan Alavieskassa syntyy lapsia 30-40 vuodessa, eli jotakuinkin koululuokan verran. Kirkonkylän lisäksi opinahjo löytyy kuitenkin vielä neljältä kylältä.
Oppilasmäärän arvioidaan laskevan 58:lla vuoteen 2010 mennessä.
Muutokseen syytä varautua ajoissa
Lasten määrän vähennys nostaa koulukysymykset uuteen valoon monessa kunnassa jo lähivuosina.
Timo Kietäväinen kehottaakin kuntia varautumaan muutokseen ajoissa ja järjestämään koulupalvelut uudelleen, jotta uudistus olisi mahdollisimman hallittu.
"Perinteisistä toimintamalleista kiinni pitäen ja nykyiseen kouluverkkoon sitoutumalla tuloksena on hallitsematon kouluverkon ja koulutuspalveluiden alasajo erityisesti syrjäalueilla ja pienkunnissa muutamien vuosien kuluessa", Kietäväinen varoitteli paikalla olleita syrjäseudun pikkukuntien edustajia.
Kouluja kehitettävä laadukkaiksi
Tilaisuudessa puhunut opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos muistuttaa, että 99 prosentissa koulukuolemista syy on oppilaiden loppumisessa. Jos maa pystyttäisiin pitämään asuttuna kouluilla, hänen mukaansa se tehtäisiin.
Lindroos kehottaa kehittämään niitä kouluja, joilla on edellytyksiä elää; tekemään niistä laadukkaita.
Pienkuntapäivän puheenvuoroissa korostettiin kuntien rajat ylittävän yhteistyön merkitystä koulutuksen järjestämisessä. "Yhteistyötä on tarpeen tehdä haja-asutusalueen ala-asteen kouluverkon turvaamisessa sekä lukio- että toisen asteen ammatillisen koulutuksen saatavuuden varmistamisessa", Timo Kietäväinen korostaa.
Hän ottaisi avuksi myös nykypäivän tekniset vempaimet, jotka mahdollistavat etäopetuksen kuvapuhelinyhteyksineen. Opetusta voidaan antaa samalla kertaa useammalle ryhmälle. Tällöin myös pienet valinnaisryhmät ovat mahdollisia.
Timo Kietäväinen vaatii lainsäädännön uudistamista niin, ettei kuntia rankaista useamman kunnan yhteisen lukion perustamisesta.
Lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta arvioi pätevistä opettajista tultavan käymään kova kisa tulevaisuudessa. Opettajien varmistamiseksi hänen mielestään pitäisi palata syrjäseutulisiin.