Lintulammen koulun roskat ovat hävinneet johonkin. "Sen kun tietäisi, mihin ne häviävät", opettaja Marja Paakkolanvaara sanoo.
Vielä syksyllä 275 oppilaan koululla syntyi sekajätettä 64 kiloa viikossa, nyt vain kaksi kiloa. Jos sama kato kävisi kaikissa Oulun kouluissa, viikossa katoaisi 691 säkillistä sekajätettä.
Asiasta pitää ottaa selvää. Koulun käytävällä pojat kysyvät, ovatko vieraat jotakin agentteja. Kyllä vaan, me aiomme selvittää, mihin koulun roskat ovat mystisesti kadonneet.
Marja Paakkolanvaaran luokkaan on kokoontunut kahdesta neljään oppilasta koulun jokaiselta luokalta. He täyttävät papereita, joissa lukee kierrätysloppukoe. Oppilaiden tulee viedä koepaperit omiin luokkiinsa ja järjestää luokkatovereilleen sama kierrätyskoe.
"He ovat luokkien kierrätysvastaavia", Paakkolanvaara sanoo. Ryhmällä on nimikin: Siistien sorsien kierrätyskoulu.
Ennen kuin he hajaantuvat luokkiinsa, he miettivät porukalla, miten jätteitä vähennettäisiin. Otetaan ruokaa vain sen verran kuin jaksetaan syödä, yksi ehdottaa. Ollaan niin, ettei jätteitä synny, sanoo toinen.
Kuudesluokkalaiset Mia Rinne, Salla Ojala ja Kati Lumila pyyhkivät lopuksi pöydät luutulla tai rätillä. "Viime vuonna pyyhimme vielä käsipapereilla", tytöt sanovat.
Joissakin luokissa oppilailla on omat käsipyyhkeet mukana. "Pesemme kädet noin kahdesti päivässä", luokkansa kierrätysvastaava Paula-Maria Lämsä sanoo. "Viime vuonna aloimme käyttää omia pyyhkeitä."
Osa jätteiden katoamisarvoituksesta ratkeaa. Roskat eivät ole varsinaisesti kadonneet, sillä niitä ei ole syntynytkään.
Kierrätysvastaava Iida Ahosen mukaan luokkatovereita ei aina kiinnosta säästää jätteissä. He saattavat joskus purnata, mutta ovat silti mukana jätetalkoissa.
Tutkimukset jatkuvat. Iida Ahosen ja Paula-Maria Lämsän luokan seinällä on hienoja taideteoksia. Osa niistä on syntynyt kananmunankuorista, osa vanhoista Kaleva-lehdistä.
Koulun luokissa ja muissa huoneissa on nimettyjä roskakoreja. Roskat lajitellaan papereihin, energiajätteisiin, sekajätteisiin, biojätteisiin ja metalleihin. Osa kadonneesta sekajätteestä on siis päässyt hyötykäyttöön, muun muassa energiaksi ja taiteeksi.
Arvoitus alkaa ratketa. Opettaja Paakkolanvaara kertoo, että Lintulammen koulu otti kierrätyksen tosissaan viime syksynä ja liittyi Suomen ympäristökasvatuksen seuran Vihreä lippu -ohjelmaan. Sen tarkoitus on innostaa kouluja ja päiväkoteja vähentämään roskia.