Oulun kouluissa palaillaan tänään arkeen, siinä määrin kuin se enää hieman ennen kesälomia on mahdollista. Takana on viikko, jonka kaltaista kukaan esikoululaisista lukiolaisiin ei ole koskaan kotikaupungissaan kokenut, eikä kenties enää koekaan.
Pitkin Suomea puolestaan on tuhatmäärin koululaisia, jonkin verran myös ystävyyskaupungeissa ulkomailla, jotka parhaillaan kertoilevat kavereilleen siitä, mitä kaikkea ovat Oulussa viime viikolla kokeneet ja nähneet - paljon enemmän kuin millään tavallisella luokkaretkellä.
Koulun suurjuhlat olivat järjestäjiltä valtava ponnistus, nimensä veroinen tapahtuma, joka muutti viikoksi koko kaupungin ilmeen. Noin 20 000 koululaista monenlaiseen toimintaan osallistumassa sekä kuuluu että näkyy, iloisesti. Eniten muisteltavaa on tietysti päähenkilöillä, koululaisilla itsellään.
Harva Oulussa oikeastaan etukäteen edes tiesi, mistä oikein on kysymys. Mikään tavanomainen tapahtuma koulun suurjuhlat eivät ole: niillä on kyllä perinnettä vuodesta 1947 lähtien, mutta niitä järjestetään vain viiden vuoden välein. Harvemmin siis kuin olympialaisia, ja jokainen ponnistus on näin ainutkertainen. Kyseessä on arvokas perinne, joka näyttää sopeutuneen hyvin aikaansa ja jonka ylläpito puolustaa hyvin paikkaansa.
Suurjuhlaei ollut mikään etukäteen organisoitu paketti, vaan sen sisältö riippui oleellisesti koululaisten omasta tekemisestä työpajoissa ja tapahtumapisteissä, joita oli pitkin kaupunkia.
Lapsilla ja nuorilla oli tilaisuus päästä itse tekemään ja esiintymään, saamaan itseluottamusta ja keräämään elämyksiä. He saattoivat näyttää, että koululaisnuorisolla on valmiuksia vaikka mihin. Muualta tulleiden vieraiden majoituspaikkoina toimivat sujuvasti oululaiskoulujen lattiat - aina ei isojen tapahtumien järjestäminen kaupungissa ole kiinni siitä, riittääkö hotellien kapasiteetti vai ei.
Oulun kaupungilta oli kaukoviisas ajatus hakea juhlien järjestämistä juuri 400-vuotisjuhlavuoden yhteyteen. Koululaistapahtuma sai sopivasti tukea kaikelta muulta, mikä merkkipäivään liittyy, ja päin vastoin.
Todennäköisesti kyseessä oli juhlavuoden merkittävin ulkoinen PR-tapahtuma. Koululaisia arvokkaampia vieraita ei ole. Jos kaikki sujui omalta kohdalta hyvin, keväistä viikkoa sateineen ja aurinkoineen Oulussa muistellaan vielä vuosikymmenten päästä. Aikuisten jo kaavoittuneessa maailmassa tämän tason elämykset ovat harvassa.
paakirjoitus@kaleva.fi