Etniseen alkuperään perustuva luokkajako toi langettavan ratkaisun Helsingissä. Syrjintälautakunnan mukaan helsinkiläisessä peruskoulussa rikottiin yhdenvertaisuuslakia, kun oppilaita sijoitettiin opetusryhmiin ensisijaisesti oppilaan äidinkielen pohjalta. Päätöksessään syrjintälautakunta kielsi Helsingin kaupunkia muodostamasta vuosiluokkia maahanmuuttajaoppilaan kielen perusteella.
Vuosaaressa sijaitsevan Aurinkolahden peruskoulun opetusryhmäjaosta ilmoitti vähemmistövaltuutetulle erään oppilaan isä. Hän katsoi, ettei etninen yhdenvertaisuus toteutunut hänen lapsensa koulun luokkajaossa.
Kaikki maahanmuuttajalapset oli sijoitettu samalle luokalle. Toiselle luokalle oli puolestaan laitettu ainoastaan syntyperäisiä suomalaisia lapsia.
Vähemmistövaltuutetun mielestä etniseen alkuperään perustuva opetusryhmäjako oli yhdenvertaisuuslain vastainen. Vähemmistövaltuutettu pyysi syrjintälautakuntaa tutkimaan asian.
Aurinkolahden peruskoulun rehtorin mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden perusopetuksen järjestämisessä ei ollut tapahtunut etniseen alkuperään, kansalaisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuvaa syrjintää. Hän totesi, ettei maahanmuuttajatausta ei ollut peruste opetusryhmiä muodostettaessa.
Kolmas langettava päätös
Syrjintälautakunnalle antamassaan vastauksessa Helsingin kaupunginhallitus ja opetusvirasto vetosivat työjärjestyksen ongelmiin ja opetuksellisiin perusteisiin. Lautakunta kuitenkin katsoi, ettei kaupunki esittänyt sellaisia perusteita, jotka olisivat kumonneet olettaman syrjinnästä.
Helsingin kaupungin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman mukaan opetusjärjestyksen lähtökohtana tulee olla maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taitotason mukainen jako kielenopetusryhmiin. Syrjintälautakunnan mielestä Aurinkolahden peruskoulun järjestely ei vastannut suomi toisena kielenä -perusopetuksen vaatimuksia. Lisäksi Helsingin opetuslautakunnan ohjeiden mukaan suomi toisena kielenä -opetusta antaa ensisijaisesti erikoistunut opettaja. Syrjintälautakunta katsoi, ettei näin ollut tapahtunut ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat joutuivat epäsuotuisaan asemaan.
Syrjintälautakunta on vuonna 2004 perustettu itsenäinen oikeusturvaelin, jonka toiminta perustuu yhdenvertaisuuslakiin. Lautakunnan päätökset ovat sitovia samaan tapaan kuin alioikeuden tuomiot. Helsingin kaupunkia ja Aurinkolahden peruskoulua koskeva ratkaisu on kolmas syrjintälautakunnan langettava päätös. Tutkittavia tapauksia on ollut useita kymmeniä.