Oulun kaupungin talous on tiukalla ja taas etsitään kuumeisesti säästökohteita. Perlacon esitti ison joukon toteutettavia säästöjä, joista osa tuntuu mielikuvituksen tuotteelta vailla selvää todellisuuspohjaa tai pitkänajan kustannusvaikutusten arviointia.
Perlaconin esityksen mukaan kaikki pienet koulut on lakkautettava ja opetus keskitettävä suuriin yksiköihin. Laskelman mukaan jokaisen pienen koulun lakkautus tuo noin 40 000 euron säästöt vuositasolla. Todellisuudessa pienten koulujen lakkautuksesta kertyneet säästöt ovat jääneet valtakunnallisesti näyttämättä toteen lähes kaikkialla. Perheille aiheutuva inhimillinen kärsimys sen sijaan on käsin kosketeltavaa.
Sanginsuun koulun osalta tämä lakkautuskeskustelu on ollut käynnissä jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Valitettavasti ainainen koulun lakkautuskeskustelu luo ikävän rasitteen koko alueen ylle. Samalla jatkuva epävarmuus vaikeuttaa koulutyötä.
Koulun lakkautusuhka on raskas taakka alueen perheille. Eskarilainen haluaa tietää tulevaisuutensa. Pienelle lapselle on tärkeää, mikä oma koulu tulee olemaan. Mutta kuinka vastata lapselle koulusta, jonka tulevaisuudesta ei ole tietoa? Kuinka kertoa sievästi, että ehkä koulu on tuossa, ehkä jokin toinen koulu jopa 20 kilometrin bussimatkan päässä kotoa? Kuinka kertoa isommille lapsille, että taas ensi syksystä ei ole tietoa?
Kuinka vastata tuon pienen lapsen äidille, joka pohtii lastensa koulupolkua myös pitemmälle? Äidille, joka miettii laittaako lapsi lakkautusuhan alla olevaan lähikouluun vai ilmoittaako sittenkin oma lapsi jonnekin, missä epätietoisuutta ei ole?
Tähän epätietoisuuteen Oulun kaupungin virkamiehet ovat pyrkineet Sanginsuun koulun osalta jo pitkään. Lähes vuosittain nostetaan esiin sama uhkakuva, joka lakkauttaisi oikeastaan kaikki palvelut kylältämme.
Jos koulu suljetaan, loppuvat lasten sähly ja luisteluharrastukset, aikuisten jooga, pilates, kahvakuula ja pipolätkä. Lopettamalla liikuntamahdollisuudet alueelta ja siirtämällä suuriosa lasten ajasta linja-autossa istumiseen emme ainakaan tue liikkumista.
Pitkässä juoksussa tämä tuo varmasti lisää kuluja kaupungille liikkumattomien ja ahdistuneiden lasten ja aikuisten hoidossa. Konsulttien esittämä säästö kuivuu nopeasti kasaan.
Koulumme opettaja Raija Veijola palkittiin juuri 1.2. Pohjois-Pohjanmaan vuoden Hyvä opettaja -tunnustuksella. Tunnustus kertoo koulustamme ja opettajistamme paljon! Silti osa vanhemmista miettii voiko lasta laittaa lähikouluun. Kouluun, jossa välitunnilla luistellaan ja hiihdetään. Kouluun, joka kasvattaa yhteiskuntaamme niitä toivottuja paljon liikkuvia ja omatoimisia veronmaksajia.
Olisiko lopultakin aika saada työrauha Sanginsuuhun? Olisiko lopultakin aika antaa rauha opettajille keskittyä työhönsä, lapsille rauha keskittyä opiskeluun ja vanhemmillekin rauha keskittyä alueen ja kylien kehittämiseen? Jatkuva koulun puolesta taisteleminen vie paljon aikaa ja energiaa meiltä kaikilta, mutta silti jatkamme sitä innolla lastemme ja kylämme hyväksi.
Kaisa Peltomäki
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.