Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Koulun lak­kaut­ta­mi­nen on kauas­kan­toi­nen päätös – eikö olisi aika miettiä myös vaih­to­eh­to­ja Luohuan koulun säi­lyt­tä­mi­sek­si

Kyläkoulukeskustelu on ajankohtainen myös Siikajoen kunnassa ja nyt uhan alla on Luohuan kyläkoulu, jossa lähivuosina tulee olemaan noin 60 oppilasta.

Kyläkoulukeskustelu on ajankohtainen myös Siikajoen kunnassa ja nyt uhan alla on Luohuan kyläkoulu, jossa lähivuosina tulee olemaan noin 60 oppilasta.

Kunnassa on pohdittu Luohuan ja viereisen Paavolan kylän oppilaiden yhdistämistä uuteen Paavolaan rakennettavaan monitoimitaloon. Turvallisen ja elinvoimaisen Luohuan koulun merkitys lapsille kuin muillekin kylän asukkaille on merkittävä. Siksi nostan esille muutamia näkökulmia.

Itä-Suomen avin opetustoimen ylitarkastaja Lehtolan mukaan monet elinvoimaiset koulut on lakkautettu kuntien kireän talouden nimissä säästösyistä ilman selkeitä säästöjä ja luotettavaa selvitystä koulun lakkauttamisen vaikutuksista. Tehoneliöistä ja kritiikittömästä suuruuden ja keskittämisen ideologiasta olisi päästävä irti. (HS 23.10.) Lapsimäärän jatkuvaa pienentymistä ennakoivien lakkautuspäätösten tekeminen saattaa alkaa toteuttaa väestöennusteita kuin itsestään (HS 25.10.).

Koulun lakkauttaminen on kauaskantoinen päätös, jolla kunta saattaa näivettää asuinalueitaan kohtalokkain seurauksin. Lakkauttamisia tulisi harkita huolellisesti eri näkökulmista. (HS 24.10.)

Nyt Siikajoen palveluverkkoa koskevassa keskustelussa on ehdotettu vain ratkaisuja, joissa Luohuan kyläkoulu lakkautettaisiin. Luohuan tapauksessa puhutaan kuitenkin vuosien 2018 ja 2019 kunnan lapsirikkaimmasta kylästä. Luohualaiset toivovatkin tämänhetkiseen päätöksentekoon ja aiheen tarkasteluun laajuutta ja monipuolisuutta – eri näkökulmia.

"Näemme kunnan ja Luohuan kylän potentiaalin vetovoimaisina asuinpaikkoina kyläkoulujensa avulla, mikäli niitä osattaisiin tuoda oikealla tavalla esille."

Eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Hänninen herättelee päättäjiä keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista avoimesti, jotta löydettäisiin muitakin mahdollisia ratkaisuja kuin pelkkä koulujen lakkauttaminen. Kyläläiset ovat ehdottaneet jo säästöjen löytämiseksi vaihtoehtoja kiinteistökustannuksiin ja opetuksen järjestämiseen. Onko näiden suhteen tehty vielä varteenotettavia selvityksiä ja arvioita?

Esimerkki kyläkoulujen vetovoimasta löytyy Ilmajoen kunnasta, joka on luvannut kyläkoulujen säilyvän, kun oppilaita on yli 23. Ilmajoen kunnanjohtaja Pirttikoski on kuvannut heidän pyrkivän kunnan ja kylien väliseen hyvään ja tiiviiseen keskusteluyhteyteen sekä selviin pelisääntöihin. Näin päätöksentekoon on luotu pitkäjänteisyyttä, eivätkä asiat tapahdu yllättäen.

Kunnan pienimmässä koulussa on tällä hetkellä 25 oppilasta ja sen oppilasmääräennuste on nouseva, kun kylälle on muuttanut uusia lapsiperheitä. Päätöksen avulla kylille on annettu mahdollisuus näyttää, kuinka hyvin markkinoinnin avulla saadaan uusia asukkaita kyliin. Päätöksenteon jälkeen Ilmajoen tilanne on ollut valoisa ja kylät kasvaneet. (MS 7.3.)

Näemme kunnan ja Luohuan kylän potentiaalin vetovoimaisina asuinpaikkoina kyläkoulujensa avulla, mikäli niitä osattaisiin tuoda oikealla tavalla esille. Tähän Luohuan kylä on herännyt ja alkanut markkinoida itseään aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Yhden tai useamman lapsiperheen muuttaminen kylälle saa jo aikaan suuria myönteisiä muutoksia. Eikö olisi aika miettiä myös vaihtoehtoja Luohuan koulun säilyttämiseksi?

Sanna Petäjämaa

kasvatustieteen kandidaatti

luokanopettajaopiskelija

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.